Junioriyleisurheilijoiden testi- ja kilpailutulosten kehittyminen sekä niiden välisiä yhteyksiä

Abstract
Johdanto. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 13–16 -vuotiaiden junioriyleisurheilijoiden testi- ja kilpailutulosten kehittymistä noin viiden viimeisen vuoden aikana sekä testi- ja kilpailutulosten välisiä yhteyksiä ja mahdollisia sukupuolten välisiä eroja tuloksissa ja kehittymisessä. Monet fyysiset ominaisuudet kehittyvät luonnollisen kasvun seurauksena lapsuudessa ja nuoruudessa. Myös oikeanlaisella, lapsen iän ja kehityksen tason huomioivalla harjoittelulla voidaan fyysisiä ominaisuuksia kehittää. Yleisurheilulajit ovat pitkälti suorituskykylajeja, joissa etenkin pika- ja aitajuoksuissa sekä hyppylajeissa fyysisistä ominaisuuksista nopeuden ja voiman rooli korostuvat. Menetelmät. Tutkimuksessa tutkittavina oli 20 Jyväskylän Kenttäurheilijoiden vuosina 2002–2004 syntynyttä yleisurheilua harrastavaa tyttöä (n=10) ja poikaa (n=10). Tutkimuksessa käytettiin seuran testipäivissä (joulukuusta 2013 eteenpäin) tehtyjä lentävällä lähdöllä juostun 20 metrin, 5-loikan sekä 1000 metrin juoksun tuloksia. Lisäksi joulukuun 2017 testeissä urheilijoilta testattiin esikevennyshyppy kontaktimatolla. Kilpailutulokset (kesäkaudesta 2011 hallikauteen 2018) saatiin Tilastopajasta. Tilastollisessa analyysissa käytettiin Microsoft Excel 2016- ja IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmistoja. Testi- ja kilpailutulosten kehittymistä tutkittiin keskiarvojen avulla ja tulosten välisiä yhteyksiä tutkittiin Spearmanin kaksisuuntaisella korrelaatiokertoimella. Tulokset. Tutkimuksessa havaittiin, että kehitystä molemmilla sukupuolilla oli tapahtunut testi- ja kilpailutuloksissa. Ainoastaan 1000 metrin testi- ja kilpailutuloksissa ja tytöillä 5-loikassa kehittymistä oli tapahtunut vähän tai hyvin vaihtelevasti. Monien testi- ja kilpailutulosten välille löytyi tilastollisesti merkitseviä vahvoja korrelaatioita. Vahvimmat korrelaatiot tyttöjen ja poikien tuloksia yhdessä tarkastellessa olivat lentävän 20 m ja 60 m (r=0,974, p<0,01) sekä esikevennyshypyn ja 200 m (r=0,976, p<0,01) välillä. 1000 metrin testi- tai kilpailutulosten ei todettu korreloivan tilastollisesti merkitsevästi muiden tulosten kanssa. Myös tyttöjen ja poikien tuloksia erikseen tutkittaessa vahvoja korrelaatioita löytyi nopeutta ja räjähtävää voimaa testaavien testien ja kilpailulajien välille. Pojat olivat jokaisella testikerralla ja kilpailukaudella tyttöjä edellä tuloksissa. Pohdinta ja johtopäätökset. Tulosten kehittymiseen on oletettavasti vaikuttanut luonnollinen fyysinen kasvu, taitojen kehittyminen sekä fyysisten ominaisuuksien harjoittelu. Seuran käyttämät lentävän lähdön 20 m:n juoksu ja 5-loikan testit sekä esikevennyshyppy ovat hyviä testejä kertomaan suoriutumisesta yleisurheilun pika- ja aitajuoksuissa sekä hyppylajeissa. Poikien parempiin tuloksiin vaikuttavat erityisesti murrosiän mukanaan tuomat fyysiset edut (esim. suurempi kehon koko ja voima) tyttöihin verrattuna. Suurimmat virhelähteet tutkimuksessa ovat pieni otoskoko sekä se, että tuloksia testeistä tai kilpailuista ei kaikilta urheilijoilta löytynyt jokaiselta kaudelta.
Main Author
Format
Theses Bachelor thesis
Published
2018
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201905082460Käytä tätä linkitykseen.
Language
Finnish
License
In CopyrightOpen Access

Share