This dissertation examines the performance of choral singers in Finland. The
study shows the performance of choral singers when rehearsing, performing in
front of an audience, and spending their leisure time together. The dissertation
explores how they perform in the mainly ritualized field of choral activities,
and what kind of meanings they give their performance from the practical,
symbolic and ideological points of view.
The theoretical framework of the study is Performance Studies in general
and, specifically, Performance Theory as understood by Richard Schechner.
Schechner submits that every performance is restored behavior and that the performance
process can be studied as a time–space sequence.
The primary data of the study consists of written responses to two surveys
in 2010 and 2011, but equally important is the material produced by the author’s
participant observation during the period 2011–2014. The data also includes
five interviews conducted in 2010 and 2012, and three t
exts written in
2013 reflecting on aspects of space. The secondary data is newspapers, magazines
and online material. The data was analyzed qualitatively within the
methodological framework of close reading.
The findings of the study suggest that choirs in Finland participate in the
reproducting and renewaling of the nation and the centuries-old choral tradition.
The nationalism is, however, to some extent banal nationalism. Today’s
choirs reflect a wide variety of images of Finnishness. Singers today are looking
to choirs for a way of avoiding everyday stress, depression and loneliness, in
addition to producing joy, enjoyment, energy, and self-esteem.
When practicing, choral singers have a goal they are aiming for together.
They value the rehearsals and performances, in which they are able to concentrate
on what they are doing, but the social interaction is also important to them.
In concerts they must be confident that they know the songs and cross themselves,
otherwise they cannot achieve the best possible experience that encourages
them to go on with their hobby. Feedback from the audience, the leader of
the choir and fellow singers is important. Choirs are often spoken of as places
where everyone is equal, but they are in fact hierarchical structures, institutions.
Keywords: choral singing, choir, performance, performance studies, ritual, ritualization
...
Tarkastelen tässä väitöskirjassani kuorolaulajien performanssia eri kuoroissa ja
kuoromuodoissa Suomessa. Olen tutkinut kuorolaulajien performanssia harjoituksissa,
yleisön edessä esiinnyttäessä ja yhteistä vapaa-aikaa vietettäessä. Väitöskirjani
tarkastelee kuorolaisten pitkälti rituaalistettua toimintaa kuorokentällä
ja sitä millaisia merkityksiä kuorolaiset antavat toiminnalleen niin käytännön
kuin symboliselle ja ideologiselle tasolle.
Tutkimukseni teoreettisena kehyksenä on performanssitutkimus ja erityisesti
Richard Schechnerin performanssiteoria. Schechner väittää, että jokainen
performanssi palautuu käyttäytymisen toisintoon ja että performanssiprosessia
voidaan tutkia aika–tila-sarjana.
Tutkimuksen primaarilähteenä ovat kahteen kyselyyn vuosina 2010 ja
2011 tulleet kirjalliset vastaukset sekä tekijän osallistuvasta havainnoinnista
vuosina 2011–2014 tuotettu materiaali. Lähdemateriaalina on käytetty myös
viittä haastattelua vuosina 2010 ja 2012 sekä kolmea tekstiä vuodelta 201
3, joissa
osallistujat kertovat käsityksistään kuorotiloista. Sekundäärilähteinä on käytetty
sanoma- ja aikakauslehtiä sekä online-materiaalia. Tiedot analysoitiin kvalitatiivisesti
lähiluvun metodologisessa kehyksessä.
Kuorot osallistuvat yhteisöjensä ja kansakunnan sekä myös vuosisataisen
kuoroperinteen uusintamiseen ja uudistamiseen, joskin kansallisuusideogia on
nykyään melko arkistunutta. Tutkimusajankohdan kuorot heijastelevat monenlaisia
suomalaisuuden kuvia. Kuorolaulu näyttäytyy harrastajilleen mahdollisuutena
poistaa arkielämän stressiä sekä merkityksettömyyden ja yksinäisyyden
kokemuksia ja saada elämäänsä iloa, mielenrauhaa ja itseluottamusta.
Harjoitellessaan kuorolaisilla on yhteinen päämäärä. He arvostavat harjoituksia
ja yleisöesiintymisiä, joissa pystyvät keskittymään tekemiseensä, mutta
sosiaalinen kanssakäyminen on heille myös tärkeää. Konsertit ovat harjoitteluprosessin
huippukohta, jossa osoitetut kyvyt ovat kuoroharrastuksen kannalta
tärkeä motivoiva tekijä. Yleisön, kuoronjohtajan ja muiden laulajien palaute on
heille tärkeää.
Kuoroista puhutaan usein paikkoina, joissa kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta
kuten kaikissa instituutioissa, myös niissä on hierarkkisia rakenteita. Rakenne
auttaa toteuttamaan kunkin kuoron itselleen asettamat päämäärät ja siten
myös välittämään sen arvoja.
Avainsanat: kuorolaulu, kuorolaulaminen, kuorolaisuus, kuoro, performanssi,
esitys, performanssitutkimus, esitystutkimus, rituaali, ritualisaatio
...
