Totalitarismi vapaan yhteiskunnan uhkana : Hannah Arendtin ja Friedrich Hayekin politiikan teorian vertailu

Tutkielman tarkoituksena on vertailla Hannah Arendtin ja Friedrich Hayekin käsityksiä totalitarismista, sekä heidän tapojaan tehdä totalitarismia vastustavaa yhteiskuntateoriaa. Arendt ja Hayek tulivat kumpikin tahoillaan tunnetuiksi toisen maailmansodan jälkeisenä aikana totalitarismia käsittelevillä teoksillaan ja loivat kumpikin myöhemmin teoksissaan esiintyviä teemoja syventävää yhteiskuntafilosofiaa. Heidän analyysinsä totalitarismista eli natsi-Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton tapahtumista ovat hyvin erilaiset. Samoin heidän muodostamat yhteiskunnalliset näkemyksensä poikkeavat suuresti toisistaan, mutta ovat edelleen vaikutusvaltaisia. Arendt on politiikan teoreetikko, joka pohtii poliittisen toiminnan mahdollisuuksia moderneissa yhteiskunnissa. Hayek on taustaltaan liberalistinen taloustieteilijä, ja hänen analyysissään markkinatalouden periaatteiden kunnioittaminen rajoittaa poliittisen toiminnan liikkumavaraa. Vertailen miten Arendt ja Hayek käsittävät näiden hyvin erilaisten positioiden kautta kansalaisyhteiskunnan toiminnan totalitarismin kokemusten jälkeisenä aikana ja miten he ajattelevat yhteiskunnallisen vapauden toteutuvan. Argumentoin, että Arendtin ja Hayekin näkemysten erot palautuvat heidän erilaisiin käsityksiinsä kapitalismin roolista modernina aikana ja siten osittain yleisiin eroihin Hayekin edustaman liberalistisen perinteen ja Arendtin ajattelun välillä, joka hyväksyy vahvasta Marx-kriittisyydestä huolimatta tietyt marxilaiset lähtökohdat. Heitä yhdistää poliittisten massaliikkeiden kritiikki ja yritykset määrittää pohjaa kestäville poliittisille instituutioille. Arendtin ja Hayekin totalitarismianalyysien yhdistäminen heidän muun tuotantonsa laajempaan historialliseen viitekehykseen sijoittaa heidät kylmän sodan kontekstiin sekä avaa tapoja tarkastella myös nykymaailmaa. Hayek voidaan nähdä siltana 1800-lukulaisen liberalismin ja nykyaikaa määrittävän uusliberalismin välillä. Arendtin yhteiskuntakritiikin teemat puolestaan voidaan ulottaa uusliberaaliin aikaan. Vertailun kautta voidaan herättää ajatuksia yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuudesta, sekä demokratian ja talouden välisistä jännitteistä.