Urheiluyläkoulukokeiluun osallistuvien nuorten koulumenestys ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaisten urheiluyläkoululaisten koulumenestystä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tarkastelimme miten urheiluyläkoululaisten sukupuoli, syntymäajankohta, lajimuoto (yksilö- / joukkuelaji) ja fyysinen aktiivisuus olivat yhteydessä heidän koulumenestykseensä. Tutkielman kohderyhmänä olivat 7. luokkalaiset nuoret, jotka aloittivat urheiluyläkoulukokeilussa elokuussa 2017. Aineisto kerättiin elektronisella kyselylomakkeella syyslukukauden 2017 aikana. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 214 yläkoululaista 11 yläkoulusta, vastausprosentin ollessa 60. Aineisto analysoitiin keväällä 2018. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja aineiston kuvaamisessa käytettiin frekvenssejä, keskiarvoja ja -hajontoja. Analyysimenetelminä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä ja Pearsonin tulomomentti-korrelaatiokerrointa. Urheiluyläkoulukokeiluun osallistuvien nuorten koulumenestystä mitattiin äidinkielen, matematiikan, liikunnan ja englannin arvosanoilla sekä kaikkien aineiden keskiarvolla viime todistuksessa. Kaikkien aineiden yleisin keskiarvoluokka kokeiluun osallistuvilla nuorilla oli 8.5– 8.9. Myös muiden aineiden keskiarvot sijoittuivat tälle välille (äidinkieli 8.6, matematiikka 8.6 ja englanti 8.7). Liikunnan arvosana (ka = 9.6) oli verrattain hyvä. Urheiluyläkoulukokeiluun osallistuvista nuorista tytöt menestyivät koulussa poikia paremmin sekä kaikkien aineiden keskiarvolla (p <.001) että äidinkielen arvosanalla (p <.001) mitattuna. Yhteyttä syntymäajankohdan ja koulumenestyksen välillä ei havaittu. Urheiluyläkoulukokeiluun osallistuvien nuorten syntymäajankohdat painottuivat alkuvuoteen. Yksilölajien urheilijat menestyivät joukkuelajien urheilijoita paremmin sekä kaikkien aineiden keskiarvolla (p <.001) että äidinkielen arvosanalla (p =.016) mitattuna. Tutkimusaineistomme urheiluyläkoululaisista yli puolet (64.5 %) saavutti jo lähtötilanteessa tavoitellun fyysisen aktiivisuuden määrän (20–30 tuntia viikossa). Fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä koulumenestykseen siten, että mitä useampana päivänä viimeisen seitsemän päivän aikana oppilas oli liikkunut vähintään 60 minuuttia päivässä, sitä parempi hänen englannin kielen (r =.16, p =.026) arvosanansa oli ja, mitä useampana päivänä oppilas liikkui tavallisen viikon aikana vähintään 60 minuuttia, sitä parempia hänen matematiikan (r =.16, p =.022), liikunnan (r =.17, p =.015) ja englannin (r =.15, p =.037) arvosanansa olivat. Korrelaatiot kertovat kuitenkin heikosta riippuvuudesta (r < 0.3). Koulumenestyksen ja lajimuodon välinen yhteys selittyy todennäköisesti sukupuolittuneilla lajivalinnoilla. Koulumenestys vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin, joten olisi tärkeää tunnistaa syitä poikien heikommalle koulumenestykselle sekä turvata tavoitteellisesti urheilevien nuorten jatko-opintokelpoisuus, tarkkailemalla heidän kuormittumistaan ja jaksamistaan. Heille tulisi luoda malleja koulunkäynnin ja urheilun menestykselliseen yhdistämiseen.