Suomalaisuus ja historiakuva : nuorille kohdennettu kertomus verrattuna nuorten näkemyksiin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1967

Abstract

Tässä tutkimuksessa keskityn analysoimaan Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1967 oppilaitoksille jaetun virallisen ”Juhliva Suomi”-ohjeistuksen kirjallisuusviitteitä, joiden avulla oppilaiden oli tarkoitus laajentaa käsityksiään Suomesta. Tarkastelen lähdemateriaalia erityisesti siitä näkökulmasta, millainen käsitys suomalaisuudesta, Suomen historiasta sekä laajemmasta yhteiskunnallisesta kehityksestä nuorille tahdottiin aineistolla antaa. Toiseksi pohdin tutkimuskirjallisuuden avulla miten aineiston näkemykset edeltävistä aiheista kytkeytyivät laajemmin juhlavuoden sekä aikakauden historian ja yhteiskuntaopin oppikirjojen maailmaan pyrkien luomaan käsityksen siitä, minkälainen nuorisoa ympäröivä kokonaisvaltainen virallinen kertomus oli. Lisäksi tarkastelen aineiston suhdetta nuorison esittämiin näkemyksiin aiheista juhlavuoden kirjoituskilpailujen esseissä yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien avulla.

Tutkimuksen keskeisimpiä metodeja ovat vertailu, lähiluku sekä aineistolähteinen sisällönanalyysi, joiden avulla tutkimuslähteet on pystytty pilkkomaan osiin ja täten rakentamaan aivan uudenlainen tekstikokonaisuus. Kokonaisuudessaan tutkimukseni edustaa kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta.

Analyysini perusteella juhlavuoden teema ”suomalaisen työn, kulttuurin ja kansanvaltaisen yhteiskunnan vaaliminen” on vahvasti esillä aineistossa. Lisäksi yhteneväisyyksiä aikakauden oppikirjoihin on monia; kuten vähittäinen historiakuvien objektiivisuuden vaatimus, Suomen omintakeisen kehityskulun korostaminen sekä katseen suuntaaminen tulevaisuuteen menneeseen kiinnijäämisen sijaan. Aikakauden kansainvälistyminen sekä kaupungistumisen kiihtyminen ovat myös keskeisiä elementtejä tutkimuksen kokonaisuudessa. Yhteneväisyyksiä nuorten näkemyksiin taasen löytyy aineistossa eniten isänmaallisuuden käsittelyssä, vähiten tulevaisuuden kuvaamisessa. Kaiken kaikkiaan nuoret käsittelevät aiheita huomattavasti konkreettisemmalla tasolla kuin virallisessa kertomuksessa.