Kalasteluviestintä ilmiönä ja kiireellisyyden kokemuksen vaikutus huijauksen onnistumiseen

Tässä tutkielmassa halutaan lisätä ymmärrystä kalasteluviestinnästä ilmiönä, sekä tarkastella kalasteluviesteissä käytettyjen, kiireellisyyden kokemusta lisäävien elementtien vaikutusta vastaanottajan toimintaan. Kiireellisyyden kokemusta lisäävät elementit kalasteluviestinnässä vaikuttavat olevan hyökkääjien yleinen tehokeino, jolla pyritään vaikuttamaan huijauksen onnistumiseen. Samalla se on hyvin vähän tutkittu aihe kalasteluviestinnän näkökulmasta. Tutkielman aineistona käytetään kolmea eri kalastelukampanjaa, jotka olivat osa kohdeorganisaatiolle tuotettua kyberhyökkäyssimulaatiota vuonna 2017. Aineisto perustuu käytännön toimintaan työelämässä silloin, kun organisaatio on kyberhyökkäyksen kohteena. Aineisto poikkeaa aiemmasta alan tutkimuksesta siten, että tulokset perustuvat oikeassa työelämässä toteu-tettuihin kampanjoihin ja vastaanottajat ovat olleet henkilöitä, jotka eivät tienneet, että kyseessä on tilattu kyberhyökkäyssimulaatio. Aineistossa kuvattu vastaanottajien toiminta on siis verrattavissa siihen, miten henkilöt todellisuudessa oikeasti toimivat kalastelutilanteissa. Kirjallisuuskatsauksella pyritään selittämään kalasteluviestintää ilmiönä ja tarkastelemaan syitä, miksi kalasteluviestit toimivat, perustuen aiempaan tieteelliseen tutkimukseen ja ammattikirjallisuuteen. Tutkielma pyrkii löytämään kirjallisuuskatsauksesta selityksen sille, miksi aineistossa tapahtui muutoksia eri kalastelukertojen välillä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin, miksi kalasteluviestit toimivat ja miten kiireellisyyden kokemusta luovat elementit vaikuttavat vastaanottajan toimintaan. Tutkielman tulosten mukaan kiireellisyyden kokemusta lisäävät elementit näyttävät vaikuttavan positiivisesti siihen, että henkilö tulee huijatuksi. Koettu uhka ja kiireellisyys vaikuttavat toimivan yhdessä hyvinä motivaattoreina kalasteluviestin avaamiselle ja viestin ohjeiden mukaan toimimi-selle. Myös kiireellisyys ja niukkuus sekä potentiaalinen hyöty vaikuttavat olevan hyvä suostuttelutekniikoiden yhdistelmä. Tutkielma toimii tiedeyhteisöissä ponnistuslautana uusille tutkimuksille. Tämä tutkielma osoittaa, että kalastelu kaipaa lisätutkimusta monista eri näkökulmista ja lähtökohdista. Tutkielmaa voidaan hyödyntää myös työyhteisöissä, joissa kalasteluviestinnältä halutaan oppia suojautumaan paremmin.