Arkikielestä oppiainekohtaiseen kieleen : Euroopan nykykielten keskuksen kielitietoisuuden kehittämishanke 2016–2019
Härmälä, M. (2019). Arkikielestä oppiainekohtaiseen kieleen : Euroopan nykykielten keskuksen kielitietoisuuden kehittämishanke 2016–2019. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10 (2). Retrieved from https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta...
Julkaistu sarjassa
Kieli, koulutus ja yhteiskuntaTekijät
Päivämäärä
2019Tekijänoikeudet
© Kirjoittaja, 2019
Euroopan nykykielten keskuksen (European Centre for Modern Languages, ECML) vuosien 2016–2019 ohjelmakauden teemana on ollut Kielet oppimisen ytimessä. Ohjelmakauden kahdeksasta kehittämishankkeesta yksi, Kielitietoisuuden kehittäminen sisältöaineiden oppitunneilla, on keskittynyt kielitietoisuuden kehittämiseen sisältöaineiden tunneilla. Hankkeen kohderyhmänä ovat 12–13-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia oppilaita opettavat opettajat, ja sen tavoitteena on tuottaa sisältöaineiden opettajille työkaluja, joilla he voivat suunnitella entistä kielitietoisempaa opetusta ja siten tukea kielen kanssa kamppailevia oppilaitaan.
Julkaisija
Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkostoISSN Hae Julkaisufoorumista
1799-0181Asiasanat
Alkuperäislähde
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2019/arkikielesta-oppiainekohtaiseen-kieleen-euroopan-nykykielten-keskuksen-kielitietoisuuden-kehittamishankeMetadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kieli objektina : miten lapset mieltävät kielen
Dufva, Hannele; Alanen, Riikka; Aro, Mari (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys ry, 2003)In this article, children’s views to language are discussed. The data comes from a project called Situated metalinguistic awareness and foreign language learning. It is argued that in children’s conceptualizations, the ... -
Kielitietoisuuden uusi aikakausi suomalaisessa koulutuksessa
Väisänen, Roosa; Goyi, Geo (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2024)Kielitietoisuus avaa uusia ovia oppimisen maailmassa, tarjoten avaimet syvempään ymmärrykseen kielestä itsestään sekä sen merkityksestä yksilön ja yhteisön elämässä. Suomalaisessa lukiokoulutuksessa kielitietoisuuden käsite ... -
“Jokaiselle yksi hampurilainen: yksi sinulle ja yksi Marialle” – kielitietoisuutta kotitalouteen
Kuusento, Kiia (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2020)DivED-hankkeessa tarjosimme kouluille isommille ryhmille suunnattujen koulutusten lisäksi myös yksilöllistä ohjausta opettajille. Harva koulu tai opettaja lähti mukaan yksilölliseen ohjaukseen, mutta ne yhteistyöt, joita ... -
Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä äidinkielestä oppiaineena
Tarnanen, Mirja; Aalto, Eija; Kauppinen, Merja (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys ry, 2013)This article examines language awareness and beliefs of primary teacher students in their first academic year. In this study, language awareness is understood as explicit knowledge about language, and as conscious perception ... -
Kielitietoisuus uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa
Sopanen, Pauliina (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2018)Kielitietoisuus on yksi uusista käsitteistä uudessa varhaiskasvatusta ohjaavassa asiakirjassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, johon pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2017. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.