Inklusiiviselle kasvatukselle rakentuvat merkitykset esiopetuksen ja alakoulun kolmiportaisen tuen asiakirjoissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia merkityksiä inklusiiviselle kasvatukselle rakennettiin esiopetuksen ja alakoulun kolmiportaisen tuen asiakirjoissa. Lisäksi tutkittiin sitä, miten lapsi asemoitiin asiakirjoissa ilmenevissä inklusiivisen kasvatuksen diskursseissa. Tutkimusaineisto koostui oppimissuunnitelmista sekä HOJKS-asiakirjoista (N=118), jotka analysoitiin diskurssianalyyttisesti. Tutkimuksen perusteella suunnitelma-asiakirjoissa inkluusiolle rakentui neljä eri merkitystä: inkluusio itseisarvoisena tavoitteena, inkluusio pedagogisina ratkaisuina, inkluusio ansaittuna lopputuloksena ja inkluusio riittämättöminä tukitoimina. Lapsi asemoitui näissä diskursseissa joko oikeuksien nauttijaksi, tukitoimien kohteeksi, muutoksen aikaansaajaksi tai vaativan tuen tarvitsijaksi. Diskursseista määrällisesti hallitsevin oli inkluusio pedagogisina ratkaisuina, kun taas muut diskurssit jäivät asiakirjoissa marginaalisiksi eikä niiden esiintyvyydessä ollut suuria eroja. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että inklusiivisen kasvatuksen toteutumisen edellytykseksi tuotetaan osittain lapsen muuttuminen ympäristön kehittämisen sijaan. Se synnyttää tarpeen jatkaa sen tutkimista, kuinka koulutusta voisi kehittää vastaamaan jokaisen lapsen tarpeita.