Valinnanvapaus yhteiskunnan hallinnan pyrkimyksenä : hallinnan analyyttinen tutkimus hallituksen esityksessä (HE 47/2017 vp) ehdotetusta valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Abstract

Tutkimuksessa käsitellään hallituksen esitystä valinnanvapauslaiksi (HE 47/2017 vp), sitä kuvaavaa viestintäaineistoa sekä perustuslakivaliokunnan lausuntoa valinnanvapauslaista (PeVL 26/2017 vp) yhteiskunnan hallinnan näkökulmasta. Tutkimuksessa käsitetään yhteiskunnan hallinnan voivan olla järjeltään joko biopoliittista tai talouspoliittista ja hyödynnetään tällaista analyyttista jakoa tutkimuksen aineiston käsittelyyn. Tällainen yhteiskunnan hallinnan käsittäminen juontaa juurensa Michel Foucault’n ja hänen seuraajiensa ajatteluun. Tutkimuksessa myös oletetaan, hallinnan analytiikan tutkimusta seuraten, että Suomessa on havaittavissa uusia liberaalin hallinnan piirteitä sisältäviä käytäntöjä. Biopoliittinen ja talouspoliittinen järkeily käsitetään tutkimuksessa tulkintarepertuaareiksi ja näin ollen tutkimuksen tulokset ovat aineistosta tehtyjä analyyttisia tulkintoja. Biopoliittinen järkeily viittaa erityisesti ihmistieteelliseen tietoon nojaavaan hallinnan rationaalisuuteen, joka pyrkii turvaamaan ja voimistamaan elämän edellytyksiä. Talouspoliittinen järkeily sen sijaan viittaa hallinnan rationaalisuuteen, jonka keskeinen piirre on taloustieteestä ammentavan kustannus-hyötyanalyysin soveltaminen mihin tahansa inhimillisen toiminnan malliin sekä tällaisen analytiikan hyödyntäminen minkä tahansa toiminnan mallin taloudelliseen tehostamiseen. Tutkimuksen perusteella voidaan esittää, että valinnanvapaus on uusien liberaalin hallinnan käytäntöjen näkökulmasta tyypillinen uudistuspyrkimys. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tällaisten hallinnan käytäntöjen toimeenpano ei ole Suomessa täysin ongelmatonta. Suomen perustuslaki edellyttää julkisen vallan toimintakyvyn turvaamista lailla. Perustuslaista seuraa, että perusoikeuksien toteutuminen ei voi olla riippuvainen ainoastaan markkinoilla tapahtuvan toiminnan ohjaamisen ja hallinnoinnin onnistumisesta. Perustuslakia voidaankin pitää biopoliittisena tekniikkana, joka pyrkii turvaamaan ja voimistamaan jokaisen elämää. Tämä valottaa biopoliittisen järkeilyn roolia osana suomalaista valtioajattelua: biopoliittisen järkeilyn toteutumisen ajatellaan vaativan julkisen vallan tosiasiallista mahdollisuutta toimia tarpeen tullen.