“From now and again he would fall behind in one of the languages...”: parents' views on their Finnish-English bilingual children's use of languages

Kaksikielisyys on tänä päivänä yleinen ilmiö globalisaation sekä ihmisten lisääntyneen maantieteellisen liikkuvuuden myötä. Lisäksi yhä useammissa kodeissa käytetään rinnakkain kahta kieltä, ja täten lapset kuulevat arjessaan useampaa kieltä syntymästään saakka. Tällaisilla lapsilla on käytössään yhden äidinkielen sijasta kaksi samanaikaisesti opittua kieltä. Tässä kandidaatintutkielmassa tutkittiin kaksikielisten lasten kieltenkäyttöä heidän vanhempiensa näkökulmasta. Tutkimuksen otanta koostui neljästä Suomessa asuvasta perheestä, joiden kotikielinä olivat suomi sekä englanti. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisissa tilanteissa lapset käyttävät kutakin kieltä, ja missä määrin kielten välistä koodinvaihtoa (code-switching) esiintyy. Lisäksi haluttiin selvittää, suosivatko lapset jompaakumpaa kieltä, tai onko jompikumpi kieli toista vahvempi. Tutkimuksessa käytetty aineisto oli luonteeltaan laadullista, ja se kerättiin haastattelemalla lasten vanhempia. Keskeisimpien tulosten mukaan lasten kielivalintoja ohjasi yleisimmin heidän vanhempiensa läsnäolo, mutta myös tietyt sanat tai sanaparit saattoivat olla sidottuja tiettyyn kieleen seurasta tai tilanteesta riippumatta. Suurimmalle osalle lapsista oli tyypillistä suosia puhuessaan joko suomen tai englannin kieltä, mutta sekä yksilö- että perhekohtaisia eroavaisuuksia esiintyi runsaasti. Perheiden kokemukset koodinvaihdon yleisyydestä erosivat myös toisistaan, mutta ilmiö oli tuttu kaikissa neljässä perheessä. Tutkimus mukaili aiempien tutkimusten tuloksia muun muassa vanhempien läsnäolon vaikutuksessa lasten kielivalintoihin liittyen sekä kaksikielisten lasten taipumuksessa kokea jompikumpi kieli toista vahvemmaksi. Lisäksi koodinvaihto näyttäytyy tutkimuksen tulosten valossa hyvin tavallisena ilmiönä kahta kieltä puhuvien lasten keskuudessa. Laajempia yleistyksiä ei kuitenkaan ole perusteltua tehdä tämän perusteella, sillä tutkimuksen otanta koostui vain neljästä perheestä.