Rehtorin rooli opettajan työuupumuksen ennaltaehkäisemisessä

Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkoituksena oli tutkia rehtorin merkitystä opettajien työuupumuksen ennaltaehkäisemisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin fenomenologisen strategian näkökulmista lähestyen tutkijana mahdollisimman objektiivisesti tutkimusaihetta (Hirsjärvi, Hurme 2000, 47-48). Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2018 teemahaastatteluilla. Haastatteluihin valittiin harkinnanvaraisesti kolme opettajaa ja kaksi rehtoria eri kouluorganisaatioista. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynsin kvalitatiiviselle tutkimukselle ominaista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla käsittelin aineistossa ilmeneviä tutkimuskysymysten kannalta olennaisia merkityksiä ja merkitysrakenteita (Hirsjärvi, Hurme 2000, 47-48.) Lähtökohtana tutkimuksen toteutukselle oli opettajien työuupuneisuuden yleisyys tänä päivänä Suomen peruskoulujen tasolla. Tutkimuksessa keskeistä oli kartoittaa rehtorin toimenkuvan luonnetta kouluorganisaation henkilöstön esimiehenä, sekä sen merkitystä opettajien työhyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa ei ollut tarkoitus selvittää tekijöitä työuupuneisuuden taustalla, vaan käytännöllisiä ratkaisuja sen ennalta ehkäisemiseksi, joita rehtorin on mahdollista toteuttaa oman työyhteisönsä tasolla. Tutkittavaa ilmiötä tarkastelen sekä opettajien, että rehtoreiden kokemana haastattelumenetelmän avulla. Tutkimuksessa saavutettujen tulosten perusteella voidaan vahvistaa, että rehtorilla koetaan olevan henkilöstöjohtajana merkittävä rooli opettajien työuupuneisuuden ennaltaehkäisemisessä. Aineiston hajanaisuus kuitenkin korostui rehtorin toimenkuvalle asetettujen tavoitteiden toteutumisessa eri kouluorganisaatioiden tasolla.