Lapsuuden ympäristötekijöiden yhteys urheilumenestykseen : tutkimus suomalaisista menestyneistä lentopalloilijoista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä lapsuuden ympäristötekijät ovat yhteydessä lentopalloilijoiden urheilumenestykseen. Urheilijoiden lapsuutta tarkastellaan fyysisten, sosiaalisten ja psyykkisten ympäristötekijöiden osalta. Tutkimuksessa keskitytään urheilijan lapsuusvaiheeseen, sillä se on erityisen merkittävä vaihe huippu-urheilijan polulla. Toisin sanoen lapsuus luo lähtökohdan myöhemmälle urheilumenestykselle. Lapsuuden ympäristötekijöiden tutkiminen on tärkeää, sillä tutkimustulosten avulla voidaan vaikuttaa huippu-urheilijaksi varttumisen kannalta merkityksellisiin toimintatapoihin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suomalaisen huippu-urheilun, erityisesti lentopallon kehittämisessä. Tutkimuksen kohdejoukko koostuu suomalaisista menestyneistä lentopalloilijoista. Kyseiset urheilijat ovat pelanneet Mestaruusliigassa tai Suomen aikuisten maajoukkueissa. Yhteensä tutkimukseen on osallistunut 72 lentopalloilijaa, joista naisia on 40 (56 %) ja miehiä 32 (44 %). Tutkimuksen lentopalloilijoista 71 (99 %) on pelannut Mestaruusliigassa ja 31 (43 %) on edustanut Suomea aikuisten maajoukkueessa. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselytutkimuksella ja sitä on analysoitu kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin. Aineiston analysoinnissa on käytetty IBM SPSS Statistics 24 –ohjelmaa. Analysointimenetelminä on käytetty keskihajontoja, minimi- ja maksimiarvoja, prosenttijakaumia sekä keskiarvoja. Tutkimustuloksia on verrattu sukupuolen ja urheilumenestyksen osalta. Vertailu on toteutettu riippumattomien otosten t –testillä, ristiintaulukoinnilla ja khiin neliötestillä sekä yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset osoittavat, että suurin osa menestyneistä lentopalloilijoista asui lapsuutensa kaupunkimaisessa kunnassa, jossa liikuntamahdollisuudet olivat hyvät. Nuoret urheilijat harrastivat keskimäärin neljää eri urheilulajia. He aloittivat lentopallon harrastaminen seurassa keskimäärin 8 –vuotiaana ja päälajiksi lentopallo valikoitui 13 –vuotiaana. Suurin osa urheilijoista on syntynyt toisella vuosineljänneksellä (huhti-kesäkuussa) ja ovat yleisimmin perheensä nuorimpia sisaruksia. Urheilu on ollut lentopalloilijoiden perheissä tärkeä arvo. Vanhempien tuki ja kannustus ovat myötävaikuttaneet lentopallon harrastamiseen. Harrastamisen tärkeimmät psyykkiset syyt ovat puolestaan olleet sen mielekkyys sekä lajissa pärjääminen ikätovereita peremmin. Suurin osa lentopalloilijoista koki lapsuudessaan odotuksia menestyksestä. Vastaavasti menestyspaineita he eivät kokeneet.

The purpose of this study is to find out which environmental childhood factors have an impact on the Finnish top-level volleyball players’ sporting success. The athletes’ childhood is scrutinised in relation to the physical, social and psychological environmental factors. The research focuses on the athletes’ childhood as this phase is particularly important on the way to success. In other words, childhood creates the basis for the future sporting success. It is important to research the environmental childhood factors as the outcomes of the research may be used to enhance the activity models relevant to sporting success. The outcomes may benefit Finnish top-level sports, especially Finnish volleyball. The target group of this study consists of Finnish top-level volleyball players. The athletes have played in the Finnish Mestaruusliiga or in one of the Finnish senior national teams. In total, 72 volleyball players participated in the study. 40 (56 %) of the participants were women and 32 (44 %) were men. 71 (99 %) of the volleyball players have played in the Finnish Mestaruusliiga and 31 (43 %) of them have played in one of the Finnish senior national teams. The data for the study was collected using a survey and it was analysed by quantitative research methods. In this context, IBM SPSS Statistics 24 –program was used to analyse the data. Moreover, the analysis methods were standard deviation, minimum and maximum values, percentage terms, and average values. The outcomes of the research were compared in relation to sex and sporting success. The comparison was conducted using the t – test, cross tabulation, chi square test and one-way analysis of variance. The main outcomes of the research indicate that most of the top-level volleyball players lived their childhood in an urban municipality with good sporting possibilities. In average, the young athletes practiced four different sports. They started to play volleyball in a club at the age of 8 and chose volleyball as their main sport at the age of 13. Most of the athletes were born at the second quarter of the year (April-June) and are commonly the youngest sibling of their family. Sport has been an important value in the volleyball players’ families. The support and encouragement of the parents have contributed to playing volleyball. On the other hand, the most noteworthy psychological factors of playing volleyball have been its meaningfulness and succeeding in it better than the peers. Most of the top-level volleyball players experienced expectations to success in their childhood. On the contrary, they did not experience pressure.