Viittomakielet hybridisysteemeinä : hämärärajaisuus ja epäkonventionaalisuus osana viittomakielten rakennetta

Abstract
Tässä artikkelissa tarkastellaan hämärärajaisuutta ja epäkonventionaalisuutta osana joitakin kaikista viittomakielistä löydettyjä yksiköitä ja rakenteita ja niiden käyttöä. Täsmällisemmin artikkelin fokuksessa ovat tietyt muodoltaan ja merkitykseltään tilanteisesti muuntuvat viittomat (erityisesti niin kutsutut osittain leksikaaliset viittomat) sekä eräänlainen vaihteleva-asteinen näytteleminen (niin kutsuttu konstruoitu toiminta), jota viittojat käyttävät tuottamiensa syntaktisten rakenteiden osana ja niiden sijaan. Käytännössä artikkeli esittelee näkemyksen, jonka mukaan molemmissa tarkastelun kohteena olevissa ilmiöissä on kyse samasta asiasta eli kielen diskreettien ja konventionaalisten ominaisuuksien sekoittumisesta hybridiluonteisesti kieleen kuuluvien hämärärajaisten ja epäkonventionaalisten ominaisuuksien kanssa. Artikkeli pohtii lyhyesti myös puhuttujen kielten luonnetta hybridisysteemeinä.
Main Author
Format
Articles Research article
Published
2018
Series
Subjects
Publication in research information system
Publisher
Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys
Original source
https://journal.fi/pk/article/view/77382
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201812215315Käytä tätä linkitykseen.
Review status
Peer reviewed
ISSN
1458-3410
DOI
https://doi.org/10.23997/pk.77382
Language
Finnish
Published in
Puhe ja kieli
Citation
  • Jantunen, T. (2018). Viittomakielet hybridisysteemeinä : hämärärajaisuus ja epäkonventionaalisuus osana viittomakielten rakennetta. Puhe ja kieli, 38(3), 109-126. https://doi.org/10.23997/pk.77382
License
In CopyrightOpen Access
Copyright© Jantunen & Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys, 2018.

Share