Tuhatilmeiset kannakselaishuvilat : Terijoelta Pohjanmaalle siirretyt rakennukset

Maisterintutkielmani käsittelee Terijoelta 1910–1930-luvuilla Pohjanmaalle siirrettyjä huviloita. Venäjän vallankumouksen jälkeen huvilat jäivät tyhjilleen. Tarton rauhansopimuksessa 1920 raja Neuvostoliittoon sulkeutui ja Terijoki jäi Suomen puolelle. Suomen valtio huutokauppasi tyhjilleen jääneet huvilat ja niitä siirrettiin tuhansia ympäri nykyistä Suomea. Tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoa siirretyistä rakennuksista ja koko ilmiöstä. Tutkielman taustan muodostavat ajan huvilakulttuuri sekä huvila-arkkitehtuuri. Myös Terijoen huvila-asutuksen vaiheet kuvaillaan ja tarkastellaan, millainen Terijoen huvila on rakennuksena ja mitkä ovat sen tyypillisiä piirteitä. Teoreettinen tausta muodostuu siirrettyjen rakennusten kulttuuriympäristön muodostumisesta autenttisuuden ja integriteetin käsitteiden kautta. Huviloiden siirto on keskeisessä osassa tutkimusta. Huviloita siirrettiin rautateitä pitkin lähes joka puolelle Suomea, minne 1920-luvun ratatieverkosto ulottui. Tärkeimpänä syynä siirtoon oli edullinen hinta ja laadukkaana pidetty rakennusaine. Empiirinen osa koostuu Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin siirretyistä huviloista. Aineistoni koostuu kenttätutkimuksesta, haastatteluista ja muista tiedonannoista, tutkimuskirjallisuudesta sekä arkistoaineistosta. Pohjanmaalle siirrettiin ainakin 40 huvilaa, joista muutama on purettu vuosien aikana. Osa rakennuksista siirrettiin jokaista rakennusosaa myöten, osasta tuotiin vain hirret. Rakennuksissa on yhä nähtävillä Terijoen huvilalle tyypillisiä piirteitä.