Tuhatilmeiset kannakselaishuvilat : Terijoelta Pohjanmaalle siirretyt rakennukset
Tekijät
Päivämäärä
2018Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Maisterintutkielmani käsittelee Terijoelta 1910–1930-luvuilla Pohjanmaalle siirrettyjä huviloita. Venäjän vallankumouksen jälkeen huvilat jäivät tyhjilleen. Tarton rauhansopimuksessa 1920 raja Neuvostoliittoon sulkeutui ja Terijoki jäi Suomen puolelle. Suomen valtio huutokauppasi tyhjilleen jääneet huvilat ja niitä siirrettiin tuhansia ympäri nykyistä Suomea. Tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoa siirretyistä rakennuksista ja koko ilmiöstä.
Tutkielman taustan muodostavat ajan huvilakulttuuri sekä huvila-arkkitehtuuri. Myös Terijoen huvila-asutuksen vaiheet kuvaillaan ja tarkastellaan, millainen Terijoen huvila on rakennuksena ja mitkä ovat sen tyypillisiä piirteitä. Teoreettinen tausta muodostuu siirrettyjen rakennusten kulttuuriympäristön muodostumisesta autenttisuuden ja integriteetin käsitteiden kautta.
Huviloiden siirto on keskeisessä osassa tutkimusta. Huviloita siirrettiin rautateitä pitkin lähes joka puolelle Suomea, minne 1920-luvun ratatieverkosto ulottui. Tärkeimpänä syynä siirtoon oli edullinen hinta ja laadukkaana pidetty rakennusaine.
Empiirinen osa koostuu Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin siirretyistä huviloista. Aineistoni koostuu kenttätutkimuksesta, haastatteluista ja muista tiedonannoista, tutkimuskirjallisuudesta sekä arkistoaineistosta. Pohjanmaalle siirrettiin ainakin 40 huvilaa, joista muutama on purettu vuosien aikana. Osa rakennuksista siirrettiin jokaista rakennusosaa myöten, osasta tuotiin vain hirret. Rakennuksissa on yhä nähtävillä Terijoen huvilalle tyypillisiä piirteitä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28143]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Alvar Åkermanin kädenjälki Kokkolassa : tutkimus rakennusmestarin vaikutuksesta kaupungin kulttuuriympäristöön 1906–1940
Puikko, Anna Katriina (2021)Kokkolan ensimmäinen kaupunginrakennusmestari Alvar Åkerman (1876–1940) suunnitteli virkatyössään ja sen ohella Kokkolaan lukuisia rakennuksia. Pyrin tutkimuksessani selvittämään, mitä nuo rakennukset ovat, mitä tyypillisiä ... -
Kuinka rakentaa valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön? : Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen täydennysrakentamisprosessin arvojen muutokset vuosien 2013-2022 välillä
Kratochvil, Joachim (2023)Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueella on vahvoja tunnustettuja arvoja. Tutkin ja vertailen Seminaarinmäen kolmea täydennysrakentamissuunnitelmaa ... -
Rakennettu kulttuuriympäristö muutoksessa : Katanpään linnakesaari
Grönholm, Anniina (2024)Maisteritutkielmani Rakennettu kulttuuriympäristö muutoksessa: Katanpään linnakesaari käsittelee rakennetun kulttuuriympäristön muutosprosessia teoreettisesti ja soveltavan tapausesimerkin kautta. Työssä tarkastellaan ... -
"Ensin eletään ku ellun kanat ja yhtäkkiä tuleeki hirveet kustannukset!" : suojellun rakennuksen korjaushankkeen haasteet : asiantuntijoiden näkökulmia korjausrakentamiseen
Riksman, Elina (2017)Tutkimukseni käsittelee suojellussa rakennuksessa toteutettavan korjausrakennushankkeen haasteita sekä hankkeessa toimivien osapuolten ja viranomaisten roolia ja yhteistyötä. Korjausrakennushanke on monitahoinen ja vaikeasti ... -
Olemattoman rakennuksen sietämätön keveys : puretun linja-autoaseman kulttuuriympäristölliset merkitykset
Lehtinen, Hannele (2016)Maisterintutkielman tavoitteena on selvittää voiko rakennus purkamisensa myötä menettää kulttuurisen merkityksensä, kadota yhteisönsä muistista ja näin muuttua yhdentekeväksi. Työssä selvitetään myös miten linja-autoaseman ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.