Realistinen konfliktiteoria ja arvot rasismin selittäjinä

Rasismi on yksi aikamme puhuttavimpia ilmiöitä. Harva kiistää rasismin haitallisuuden, mutta ilmiönä se silti herättää kiistoja ja voimakkaita tunteita. Sen syistä, luonteesta ja seurauksista ollaan montaa mieltä. Tällä maisterintutkielmalla pyrin tekemään rasismista ymmärrettävämpää pureutumalla rasismin syihin. Asetin rinnakkain kaksi selitysmallia. Realistisen konfliktiteorian mukaan ryhmien väliset asenteet ja käyttäytyminen heijastelevat ryhmien tarpeita ja tavoitteita. Ryhmien välinen kilpailu materiaalisista resursseista, vallasta ja statuksesta johtaa sisäryhmän suosimiseen ja ennakkoluuloihin tai jopa vihaan ulkoryhmiä ja niiden edustajia kohtaan. Toinen selitysmalli on harvinaisempi ja keskittyy arvoihin. Arvot ohjaavat ihmisen toimintaa, arvostuksia ja käsityksiä, joten arvot epäilemättä liittyvät myös rasistisuuteen. Missä määrin rasismia voidaan selittää realistisella konfliktiteorialla? Entä ihmisten erilaisilla perusarvoilla? Tutkimuskysymykseni oli kuinka realistinen konfliktiteoria ja arvot selittävät suomalaisten rasismia. Tavoittelin asetelmaa, jossa nämä kaksi lähestymistapaa tukisivat toisiaan ja asettaisivat toisensa mittasuhteisiin. Vastauksia etsin kvantitatiivisin keinoin käyttäen aineistona Eurooppalainen sosiaalitutkimus -kyselyä vuodelta 2014. Pääasiallinen metodini oli lineaarinen regressioanalyysi. Tuomalla taustamuuttujat ja eri selitysmallien muuttujat mukaan hierarkiaportaina, pystyin vertailemaan erilaisten mallien selitysprosentteja. Rasismia pystyttiin selittämään niin realistisella konfliktiteorialla kuin arvoillakin. Erityisesti analyysissä korostuivat koulutuksen ja koettujen vaikutusmahdollisuuksien sekä itsensä ylittämisen arvomaailman merkitys. Arvojen selityskyky korostui nuorempien vastaajien kohdalla. Realistisella konfliktiteorialla puolestaan ei pystynyt selittämään alle 38-vuotiaiden vastaajien rasistisuutta, mikä herättää kysymyksiä teorian ajanmukaisuudesta. Tulosten perusteella esitin, että rasismia voidaan vähentää lisäämällä demokratiaa sekä edistämällä yleistä tasa-arvoisuutta. Esitin myös, että rasismin sijaan olisi syytä tutkia erilaisia rasismeja, eli tutkimuksessa tulisi tunnistaa rasismin eri muodot, rasistisesti ajattelevien ja toimivien monimuotoisuus sekä rasismin kohteiden monenlaisuus. Myös arvoihin tulisi mahdollisesti kiinnittää nykyistä enemmän huomiota rasismia tutkittaessa.