Repatriation process in an organizational context

Abstract

Tämä laadullinen tapaustutkimus tarkastelee ulkomaankomennukselta paluuta organisaation näkökulmasta. Paluuta tutkitaan ulkomaankomennukselta Uruguaysta Suomen kotiorganisaatioon takaisin palavaan työntekijäryhmän näkökannalta. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää palaajien tyytyväisyyttä organisaation paluuprosessia kohtaan sekä tunnistaa mahdollisia kehityskohteita organisaatio paluuprosessille. Tämän lisäksi tarkoitus oli antaa palaajille mahdollisuus antaa palautetta työnantajalleen sekä tuottaa tietoa akateemiselle tutkimusalalle liittyen paluumuuttoon. Tutkimus hyödyntää teoreettista viitekehystä liittyen paluunsopeutumiseen, jonka on kehittänyt Black, Gregersen ja Mendenhall vuonna1992. Lisäksi viitataan muihin soveltuviin tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimusaineisto pohjautuu kyselylomakkeeseen, jonka seuraa johdonmukaisesti teoreettista viitekehystä. Tutkimuksen tulokset on raportoitu kahdella tavalla: yritysraporttina, joka on tämän tutkielman liitteenä ja tutkielman empiirisessä osiossa teoriajohteisesti. Tämä tutkimus osoittaa hyvin rakennetun ja selkeästi viestityn paluuprosessin tärkeyden kansainvälisessä organisaatiossa. Ulkomaantyöstä palaavat henkilöt ovat tärkeä voimavara yritykselle ja heidän osaamistaan tai arvoaan ei tule vähätellä. Tämä laadullinen tapaustutkimus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella paluuprosessia työntekijäryhmän näkökannalta ja antaa uutta tietoa paluuprosessin sujuvuuden ja toimivuuden tärkeydestä tälle kohderyhmälle. Tutkimustuloksia ei voida yleistää ja lisätutkimukselle onkin vielä tarvetta.

This study is a qualitative case study, which explores repatriation in an organizational context. Repatriation is studied from a viewpoint of a group of expatriates returning from their international assignment in Uruguay back to their home organization in Finland. The main goal of this study was to find out the satisfaction of the repatriates towards their organizations’ repatriation process as well as to recognize potential development areas in terms of repatriation process in an organizational context. Furthermore, the aim was to enable the repatriates to give feedback for their employer as well as produce information for the academic field of repatriation research. This study utilizes the theoretical framework of repatriation adjustment developed by Black, Gregersen and Mendenhall 1992. In addition, other relevant scholarly studies are also referred to. The empirical data of this study is based on a questionnaire and which following the logic of the main theoretical framework. The findings of the study are reported in two ways: in a company report attached to the thesis and in the empirical part of the thesis utilizing theory-guided presentation. This study indicates the importance of well-structured and clearly communicated repatriation process in an international organization. Repatriates are important assets for organizations and their knowledge and value should not be understated. This qualitative case study offers a possibility to observe the repatriation process in the point of view of a group of repatriates and offers new information on the importance of a smooth and well organized repatriation process for this focus group. The generalization of the results of this study are limited and therefore there is a need for further research in this field.