Valmistavan luokan opettajien kokemuksia koulutuksen merkityksestä työssä pärjäämisessä

Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena kouluissa järjestetään yhä enemmän perusopetukseen valmistavaa opetusta maahanmuuttajalapsille ja yleisesti koulujen monikulttuurisuus on lisääntynyt. Kuitenkaan suurin osa suomalaisista opettajista ei ole saanut koulutusta kulttuurisesti monimuotoisen ryhmän opettamiseen. Valmistavaan opetukseen ei ole valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää eikä täten myöskään määriteltyä opettajan pätevyysvaatimusta. Monissa kunnissa valmistavan luokan opettajalta on vaadittu joko eritys- tai luokanopettajan pätevyyttä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisilla erilaisilla koulutustaustoilla valmistavien luokkien opettajia toimii ja miten he kokevat koulutuksensa riittävän työssä pärjäämiseen. Lisäksi haluttiin selvittää, minkälaista koulutusta valmistavan opetuksen opettajat toivoisivat saavansa ja mitä perustutkintoa he pitävät parhaana pohjana valmistavan luokan opettamiseen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla, ja haastatteluihin osallistui yhteensä yksitoista valmistavan luokan opettajana toiminutta henkilöä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastateltavista opettajista yhdeksän oli koulutukseltaan luokanopettajia, yksi erityisluokanopettaja ja yksi kielten aineenopettaja. Lähes kaikki opettajat olivat suorittaneet perustutkintonsa lisäksi erillisiä opintoja, jotka he kokivat tarpeellisiksi valmistavan luokan opettamisessa. Eniten lisäkoulutusta opettajat kokivat tarvitsevansa erityispedagogiikan ja kielipedagogian osa-alueilla sekä kulttuurituntemuksessa. Kaikki opettajat pitivät omaa perustutkintokoulutustaan parhaana pohjana valmistavan luokan opettajana toimimiseen.