”Uskonnon pilkkaaminen ei nosta enää suomalaisten pulssia, mutta annas olla, jos kosketaan Mannerheimiin!” : Carl Gustaf Emil Mannerheimin representaatiot kahdessa 2000-luvun suomalaisessa elokuvassa ja yhdessä televisio-ohjelmassa
Authors
Date
2018Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Käsittelen maisterintutkielmassani Carl Gustaf Emil Mannerheimin merkitystä 2000-luvun suomalaisen kokeellisen elokuvataiteen ja yhteiskunnallisen arvokeskustelun kohteena. Tutkimukseni pääasiallisina alkuperäislähteinä toimivat elokuvat Uralin perhonen (2008) ja Suomen marsalkka (2012) sekä Suomen marsalkan tekemiseen liittyvä televisiosarja Operaatio Mannerheim (2012). Tämän lisäksi tutkin näitä elokuvia ja televisiosarjaa käsitelleitä suomalaisia keskusteluohjelmia.
Työni tutkimusasetelma on kaksijakoinen: elokuvien ja televisiosarjan tutkimuksella pyrin selvittämään, miten Mannerheim esitetään kyseisissä teoksissa ja millainen vaikutelma hänestä halutaan antaa. Mitkä ovat representaatioiden tavoitteet ja niiden keskeiset eroavuudet? Tämän jälkeen analysoin audiovisuaalista mediaa ja erilaisia televisio-ohjelmia. Pohdin, millaisiin arvoihin Mannerheim liittyy nykyhetken Suomessa ja mitä hän suomalaisille edustaa. Millaisena ja millaiseen ympäristöön Mannerheim sijoittuu suomalaisten mielissä ja miksi teema on yhä esillä?
Käytän päämetodeinani visuaalista analyysia ja sisällönanalyysia. Keskusteluohjelmia analysoin reseptiotutkimuksen ja aineistolähtöisen temaattisen analyysin avulla. Mannerheimin representaatioiden tutkimisessa hyödynnän myös semioottista analyysia. Maisterintutkielmani Mannerheim-näkemys pohjautuu perinteiseen suurmiehen ja kansallisen merkkihenkilön kuvaan. Kulttuuriympäristön tutkimuksen kautta havainnollistan Mannerheimin ikonisen aseman ja käyttökelpoisuuden suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun käynnistäjänä vielä 2010-luvullakin.
Tutkimukseni osoittaa, että Mannerheim on edelleen vahvasti läsnä monien suomalaisten mielissä ja maailmankuvassa. Hän näyttäytyy ristiriitaisena hahmona, jonka kautta käsitellään suuria tunteita ja arvoihin liittyviä näkemyksiä. Siksi erilaisten Mannerheim-representaatioiden avulla pystytään nostamaan esille yhteiskunnallisesti ajankohtaisia ja vaikeitakin aiheita, kuten seksuaalinen ja etninen identiteetti. Median valta on suuri, kun kokeilevat elokuvat nousevat laajaan tietoisuuteen ennen kuin ne ovat tulleet julkiseen levitykseen. Mannerheimin imago ja sen riepottelu synnyttää keskustelun, mutta mistä oikeastaan on kyse? Mannerheimin pysyvyys kulttuuriympäristössämme ja -perinnössämme paljastaa, että kansalliselle myyttiselle merkkihenkilölle on edelleen tarvetta. Suurmiehen sädekehän tietoinen rikkominen antaa tilaa moderneille ja uudistuville tulkinnoille.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29107]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Nomadit rippituolissa : medioidun uskonnon moraalisen järjestyksen dynamiikka (post)modernin television ja kulttuurin kontekstissa
Sumiala-Seppänen, Johanna (University of Jyväskylä, 2001)The study Nomads in the Confessional: The Dynamics of the Moral Order of Mediated Religion in the Context of (Post)modern Television and Culture is concerned to explore mediated relations between religion, media and culture. ... -
"Look Closer" : symboliikka Sam Mendesin American Beauty -elokuvassa
Saarikoski, Matilda (2019)Tutkielmassa analysoidaan Sam Mendesin American Beauty -elokuvan symboliikkaa. -
Naissukupuolen toiseuden visuaaliskerronnallinen representaatio elokuvassa Amélie
Koivuranta, Jenni (2020)Tutkielmassa tarkastellaan naissukupuolen toiseuden representoitumista visuaalisesti ja narratiivisesti elokuvallisten keinojen kautta Jean-Pierre Jeunetin ohjaamassa elokuvassa Amélie (2001) visuaalisen analyysin sekä ... -
Erot järjestykseen! : Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria
Pajala, Mari (Jyväskylän yliopisto, 2006)Eurovision laulukilpailu (euroviisut) on ollut näkyvä osa suomalaista televisiokulttuuria vuodesta 1961 alkaen. Kahden televisiokanavan aikaan se oli suureellinen tapaus arkisen ohjelmiston joukossa ja kiistelty suosikkiohjelma. ... -
"Sä tykkäät kovista otteista vai?" : sukupuolistunut väkivalta 2000-luvun alun suomalaisessa elokuvassa
Pitkämäki, Anna (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017)