Show simple item record

dc.contributor.advisorTakkinen, Ritva
dc.contributor.authorYlitalo, Anne
dc.date.accessioned2018-11-15T07:13:13Z
dc.date.available2018-11-15T07:13:13Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60188
dc.description.abstractMaisterintutkielmani tavoitteena oli selvittää viittoman rakenteen ja viittomatilan muutoksia, jotka syntyvät kuurosokeiden kaventuneen näkökentän seurauksena. Vertailukohtana käytettiin tavanomaisen suomalaisen viittomakielen rakennetta. Kaventuneen näkökentän tiedetään aiheuttavan muutoksia viittomakieleen. Suomalaisessa ja ulkomaisessa viittomakielen tutkimuksessa tätä tutkimusaihetta ei ole systemaattisesti selvitetty. Lahtinen (2006) on tutkimuksessaan havainnut kaventuneeseen näkökenttään viittomisessa käsimuotojen selventymistä ja viittoman liikkeen hidastumista. Viittomakielen variaatiota eri artikulaatiopaikoissa on selvitetty amerikkalaisen viittomakielen tutkimuksessa, mutta tutkimus ei varsinaisesti ole keskittynyt kapean näkökentän viittomakieleen. Maisterintutkielmani on tapaustutkimus, jossa on kaksi Usherin syndroomaa sairastavaa kuurosokeaa keskusteluparia. Aineistosta poimittiin 48 viittomaa, jotka informantit viittoivat vapaassa tilassa kapeassa näkökentässä keskenään samalla tavalla ja jotka poikkesivat suomalaisen viittomakielen perussanakirjan viittomista. Tutkimuksessani kartoitettiin viittomatilan, käsien korkeuden, käden, pään ja vartalon orientaation sekä viittoman paikan muuttumista. Analyysini apuna käytin amerikkalaisten Liddellin ja Johnsonin (1989) kehittämää foneettista merkitsemisjärjestelmää, jonka kautta analysoin viittomien artikulaatiopaikkaa pään ja vartalon alueella neutraalitilassa. Tutkimusaineiston kaikissa muuttuneissa viittomissa viittomapaikka siirtyy ylemmäksi hartioiden tai kasvojen korkeudelle. Viittomat näkyvät selvemmin vastaanottajalle kaventuneessa näkökentässä, kun viitotaan hartioiden korkeudella. Myös kontaktissa olevat viittomat siirtyivät ylemmäs. Erityisesti numeraaleissa tapahtui muutoksia viittoman paikassa ja orientaatiossa. Käsimuodon muutos tapahtui vain yhdessä viittomassa POLVI, jossa dominoiva käsi osoittaa passiivisen käden etusormen niveltä polven asemasta. Viittoma KOIRA muuttui yksikätisestä viittomasta kaksikätiseksi viittomaksi ja samalla viittomispaikka vaihtui ylemmäs. Viittoman liikkeen analysointi ei ole kaikilta osin yksiselitteistä. Aineistosta havaittiin 34 viittomassa liikkeen hidastumista etenkin lukusanojen ja sormiaakkosten viittomissa. Analysoitujen viittomien joukossa ei ollut mainittavia muutoksia ei-manuaalisessa parametrissa, ainoastaan sormiaakkosissa suun liike eli huulio näkyi tavallista vahvemmin. Tutkimuksessani pyrittiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti selvittämään kapean näkökentän aiheuttamia muutoksia viittoman rakenteessa. Tutkimuksen havainnot auttavat tiedostamaan kapean näkökentän kommunikaatioon ja keskusteluun liittyviä ongelmia. Tutkimusta voi myös hyödyntää viittomakielen opetuksessa esimerkiksi havainnollistamaan viittomakielen artikulaatiopaikkoja.fi
dc.description.abstractThe aim of my master’s thesis was to study changes in the structure of the sign and the signing space, which manifest in the sign language used by deaf-blind persons as a result of their narrowed field of vision, by comparing them with the normal structure of Finnish Sign Language. It is known that a narrowed field of vision alters the sign language. In academic studies that concern Finnish Sign Language, however, this subject of research has not been studied systematically, and detailed information about the subject cannot be found in foreign sign language research either. Having researched the communication of deaf-blind persons, Lahtinen (2006) has observed that when signs are produced in a narrowed field of vision, the hand-shape becomes clearer and the movement of the sign is slower. The variations of sign language in different places of articulation have been studied in research related to American Sign Language, but the research has not specifically focused on sign language that occurs in a narrowed field of vision. This master’s thesis is a case study, which focuses on a conversation between two deaf-blind persons diagnosed with Usher’s syndrome. The material was found to contain 48 deviating signs. This study charts the adjustments that occurred in the signing space, the elevation of hands, the position of the hand, head and body, as well as the location of the sign. The phonetic transcription system developed by American researchers Liddell and Johnson (1989) was used to analyse the locations of signs in the focal sites of head and body in a neutral state. In all the modified signs that were discovered in the research material, the location of the sign moved higher and reached the level of the shoulders or face. A sign that is normally produced at waist-level in open space, for example, is more visible to the receiver in a narrowed field of vision, if the sign is produced at shoulder-level. Signs that use a touch location also moved to a higher level. The handshape was only modified in one sign, POLVI [English: KNEE], in which the dominant hand pointed to the joints of the passive hand’s index finger instead of the knee. Analysis of sign movement, however, is not entirely unambiguous. It was observed that in 34 of the signs recorded in the material, the movement of the sign was slower, and this was most visible in signs used for numerals and the finger alphabet. Only in the case of the finger alphabet, it was observed that the movement of the mouth, meaning the lip area, was more pronounced than normal. In my research, I have attempted for the first time to systematically study changes in sign structure that are caused by a narrow field of vision. The observations described here can be useful in increasing awareness of the problems associated with the communication of deaf-blind persons who possess a narrow field of vision. The research can also be utilized generally in the teaching of sign language as, for example, a demonstration of different places of articulation.en
dc.format.extent69
dc.language.isofi
dc.subject.otherkapea näkökenttä
dc.subject.otherUsherin syndrooma
dc.subject.otherartikulaatiopaikka
dc.subject.otherleksikaalinen variaatio
dc.titleViittoman paikka kaventuneessa näkökentässä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201811154712
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomalainen viittomakielifi
dc.contributor.oppiaineFinnish Sign Languageen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi317
dc.subject.ysoviittomakieli
dc.subject.ysoviittomat
dc.subject.ysoviittomakieli
dc.subject.ysosuomalainen viittomakieli
dc.subject.ysonäkökenttä
dc.subject.ysokuurosokeat
dc.subject.ysovartalo
dc.subject.ysokorkeus
dc.subject.ysonäkö
dc.subject.ysopaikka


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record