Toimijuus romaninaisten arjen kuvauksissa
Date
2018Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan romaninaisten toimijuuden muodostumista. Tutkielmassa
pohditaan sitä, millaisia toimijuuden modaliteetteja romaninaisten arjesta on löydettävissä.
Tutkielmassa ollaan kiinnostuttu romanikulttuurin ja naissukupuolen leikkauspisteestä ja
siinä ilmenevästä toimijuudesta.
Tutkielman aineisto koostuu kymmenen romaninaisen haastattelusta, jotka on toteutettu
kevään 2018 aikana. Haastattelut ovat olleet puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineistoa
on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu
toimijuuden teoretisoinnista sekä tarkemmin toimijuuden modaliteettimallista. Toimijuuden
muodostumista tässä aineistossa tarkastellaan sekä aineistolähtöisesti että teorialähtöisesti
modaliteettimallia hyödyntäen.
Tutkielman tuloksissa romaninaiset kuvaavat arkista toimijuuttaan erityisesti kotiin,
perheeseen ja läheissuhteisiin liittyen. Romaninaiset kertoivat arkisesta toimijuudestaan myös
työelämään ja koulutuksen liittyen. Uskoon liittyvät asiat olivat myös yksi tärkeä arjen osa
haastatelluille. Lisäksi romaninaisten toimijuutta määrittää ja muotoilee romaniasu. Asu
herättää romaninaisissa voimakkaita tunteita ja sen pukemiseen ja kantamiseen liittyy
ristiriitaista suhtautumista, joka muuttuu iän ja ajankohdan muuttuessa. Tulosten mukaan
romaninaiset kohtaavat edelleen arjessaan ennakkoluuloja ja lain vastaisia syrjiviä käytäntöjä.
Syrjintä on romaninaisille arkea. Se on huutelua kadulla, seuraamista ja asioinnin estämistä
kaupoissa ja syrjiviä käytäntöjä työ- ja harjoittelupaikoissa. Kokemastaan syrjinnästä
huolimatta romaninaiset ovat ylpeitä kulttuuritaustastaan. Tulosten mukaan romaninaisten
toimijuuteen kodin piirissä liittyy vahvasti naisen rooli kodin puhtauden ylläpitäjänä, mihin
opitaan lapsesta saakka vanhempia seuraamalla. Romaninaisten toimijuudelle tärkeää on
perhekäsityksen laajuus ja suvun merkitys. Tulosten mukaan romaninaiset hakeutuvat pitkälti
sosiaali-, kasvatus- ja ravitsemusalalle, ja alan valintaan vaikuttaa romaniasun
käyttömahdollisuudet. Romaninaisilla on vahva halu työllistyä, ja syrjintäkokemukset
työelämässä vaihtelevat yksilöittäin. Tuloksissa tuli esille myös, että usko on romaninaisille
tärkeä voimavara, josta saa tukea arjessa ja elämän vaikeina hetkinä.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29148]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Tarinoita työntekijöistä : itseohjautuvuus ammatillisen toimijuuden näkökulmasta
Henell, Martina (2019)Tässä pro gradu -tutkimuksessa tutkitaan itseohjautuvuuden sekä itsensä johtamisen tekijöitä työntekijöiden ammatillisen toimijuuden näkökulmasta. Tutkimuksen aihe asettuu ihmisten johtamisen (leadership), muuttuvan työelämän ... -
Kokemuksia ammatillisen toimijuuden rakentumisesta osatyökykyisten syöpään sairastuneiden kontekstissa
Tapio, Riina (2022)Ammatillinen toimijuus määrittää osaltaan sitä, kuinka yksilö toimii tai ei toimi työympäristössään. Ilmiönä se on kontekstuaalista, muuttuvaa ja kokemuksellista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää osatyökykyisten ... -
Musiikinopetus romanioppilaiden koulunkäyntiä ja kulttuuri-identiteettiä tukemassa
Svart, Tiia (2014)Tutkimuksessa selvitetään musiikinopetuksen vaikutuksia romanioppilaiden kouluviihtyvyyteen ja -motivaatioon sekä musiikinopetuksen ja laajemmin musiikin osuutta romaninuorten kulttuuriidentiteetin tukemisessa. Tutkimuksen ... -
"Me ollaan parhaimpia selostajia tälle, koska me ollaan sitä kansaa" : etnologinen tutkimus romanikulttuurin tutkimuksen problematiikasta
Eklund, Tiina (2020)Tutkimuksessa tarkastellaan kahden romanimiehen puhetta omasta kulttuuristaan ja siitä, miten ja mistä näkökulmasta heidän mielestään etnologiatieteiden tulisi tutkia romanikulttuuria. Lisäksi tarkastellaan haastattelijan ... -
Romanipolitiikasta romanien politiikkaan : poliittisen asialistan ja toimijakonseption muutos 1900-luvun jälkipuoliskon Suomessa
Friman-Korpela, Sarita (University of Jyväskylä, 2014)