Liikkuminen osana työhyvinvointityötä Matka hyvään kuntoon -kampanjaan osallistuneissa työyhteisöissä

Abstract

Liikkumattomuus on maailmanlaajuinen ongelma, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle ja työpaikoille. Työpaikoilla tapahtuva liikkumisen edistäminen voi kohentaa työntekijöiden terveyttä, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisena työpaikkojen työhyvinvoinnista vastaavat henkilöt näkevät työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden ja kunnon sekä niiden tukemisen merkityksen. Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat sellaisten työyhteisöjen työhyvinvointityöstä vastaavat henkilöt, jotka olivat osallistuneet Kunnossa kaiken ikää -ohjelman Matka hyvään kuntoon -kampanjaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin henkilökohtaisilla teemahaastatteluilla kesä–syyskuussa 2017. Tutkimuksen osallistujat (N=16, 15 naista, 1 mies) olivat yrittäjiä, johtajia, esimiehiä ja henkilöstön edustajia, joiden toimenkuvaan työhyvinvointiasiat kuuluivat. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia sekä sisällön erittelyä käyttäen.

Työhyvinvointi ymmärrettiin laaja-alaiseksi ja kokonaisvaltaiseksi käsitteeksi. Työhyvinvoinnin osatekijöiksi muodostuivat fyysinen ja psykososiaalinen hyvinvointi työssä, suhtautuminen työtehtävään ja organisaation toimintakulttuuri. Työhyvinvoinnin katsottiin ilmenevän eri tavoin yksilön ja organisaation tasoilla. Liikkumisen tukeminen työpaikoilla oli monipuolista, mutta tuen määrä ja laatu vaihtelivat paljon. Kaikissa työyhteisöissä oli järjestetty jonkinlaista liikuntaa sekä toteutettu muita liikkumiseen kannustavia toimenpiteitä. Muita liikkumisen edistämisen muotoja olivat erilaiset fyysisen työskentely-ympäristön ratkaisut sekä tietoon ja asenteisiin vaikuttaminen. Kannustamista pidettiin tärkeänä liikkumisen tukemisen muotona. Liikkumisen ja hyvän kunnon uskottiin vaikuttavan myönteisesti erityisesti työntekijöiden terveyteen ja jaksamiseen. Lisäksi työkavereiden kanssa yhdessä liikkumisen keskeiseksi hyödyksi nostettiin työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunteen koheneminen ja siten työhyvinvoinnin parantuminen. Liikkumisen tukemiseen liitettiin myös monia erilaisia haasteita, jotka liittyivät erityisesti osallistumisaktiivisuuteen, resursseihin sekä käytännön ongelmiin. Matka hyvään kuntoon -kampanjan vaikutukset työhyvinvointityöhön ja liikkumisen tukemiseen sekä niitä koskeviin näkemyksiin olivat jääneet vähäisiksi.

Työpaikan ilmapiiri, ”henki”, nousi työhyvinvoinnin avaintekijäksi. Ilmapiirin merkitys työhyvinvoinnille korostui myös liikkumisen hyötyjä tarkasteltaessa. Yhdessä liikkumisen myönteinen vaikutus työyhteisön yhteishenkeen nostettiin merkittäväksi työhyvinvointia kohentavaksi tekijäksi. Liikkumisen ja työhyvinvoinnin yhteyksiä työn tuottavuuteen ei tunnistettu. Liikkumisen ja fyysisen kunnon merkitystä työhyvinvoinnille ja siten työn tuottavuudelle tulisikin jatkossa korostaa työnantajille suunnatussa viestinnässä, jotta organisaatiokulttuuri muuttuisi aiempaa liikkumismyönteisemmäksi. Työpaikoilla tapahtuvaan liikkumisen tukemiseen ja edistämiseen liittyviin haasteisiin tulisi myös etsiä ratkaisuja.