Miten ja kenelle valtakunnalliset nuorisojärjestöt legitimoivat toimintansa?
Laitinen, H. (2018). Miten ja kenelle valtakunnalliset nuorisojärjestöt legitimoivat toimintansa?. Sosiologia, 55(1), 28-44. https://journal.fi/sosiologia/article/view/124331
Published in
SosiologiaAuthors
Date
2018Copyright
© Kirjoittaja & The Westermarck Society, 2018.
Perinteisesti kansalaisten omaehtoiseen toimintaan perustuneen kolmannen sektorin tehtävät ja toimintatavat ovat muutoksessa. Aiempi tutkimus osoittaa, miten palvelutuotanto, kaupallistuminen, ammatillisuus ja muut julkisen ja yksityisen sektorin toimintaperiaatteita yhdistävät hybridit piirteet lisääntyvät järjestöjen toiminnassa. Artikkelissa tarkastellaan, miten nuorisotyön kentällä toimivat valtakunnalliset nuorisojärjestöt legitimoivat olemassaoloaan osana muuttuvaa kolmatta sektoria. Laadullisen tarkastelun kohteena ovat järjestöjen legitimaatioargumentit sekä legitimaatioyleisöt, joille argumentit osoitetaan. Tärkeimpiä nuorisojärjestöjen legitimaatioyleisöjä ovat rahoittajat ja jäsenet. Järjestöjen käyttämien legitimaatioargumenttien perustana on nuorisotyön kentän yhteinen käsitys toiminnan moraalisesta oikeutuksesta, jota järjestöt täydentävät korostamalla erityistä rooliaan nuorten kansalaistoiminnan mahdollistajana, erityisten kohderyhmien saavuttajina tai managerialistisesti tehokkaina toimijoina. Järjestöjen legitimaatiossa yhdistyy sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin ominaispiirteitä. Johtopäätöksenä esitetäänkin, että hybridit piirteet ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi järjestöjen institutionaalisen toimintaympäristön käsityksiä siitä, millaisia kolmannen sektorin organisaatioiden tulee nykyisin olla.
...
Publisher
Westermarck-seuraISSN Search the Publication Forum
0038-1640Keywords
Original source
https://journal.fi/sosiologia/article/view/124331Publication in research information system
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/28274148
Metadata
Show full item recordCollections
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Nuorten, valtion vai markkinoiden asialla? : nuorisojärjestöjen hybridit toimintalogiikat
Laitinen, Hanna (Jyväskylän yliopisto, 2018)Finnish third-sector organizations (TSOs) have typically been characterized by ideal-typical features such as uniting people as members, working voluntarily, promoting civic ideals, being independent of the state, and ... -
Third Sector Hybridization and Migrant Integration : Cases of Two Migrant Youth Organizations in Finland
Pirkkalainen, Päivi; Mohamed, Abdirizak; Aaltio, Iiris (Business and Organization Ethics Network (BON), 2018)In Europe, with its larger numbers of recent newcomer migrants, there lingers the important question of how to facilitate migrant integration into society. This article focuses particularly on migrant organizations ... -
Julkiset palvelutuotantotehtävät suomalaisten liikuntaseurojen muodonmuutosten lähteenä
Huhtanen, Kerkko; Itkonen, Hannu (Liikuntatieteellinen seura, 2022)Suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaistoimijoilla on aina ollut merkittävä asema väestön hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden tuottamisessa. Viime vuosina julkinen sektori on kuitenkin pyrkinyt laajentamaan muiden ... -
Markkinaohjattu kansalaistoiminta : diskurssianalyyttinen tutkimus palveluntuotantoa ylläpitävien järjestöjen kansalaistoimintapuheesta
Kauppinen, Riitta (2020)Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista on hybridien sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintastrategioiden kielenkäyttö kansalaistoiminnasta ja millaista sosiaalista todellisuutta kielenkäyttö rakentaa kansalaistoiminnasta? ... -
Hybridity in Nordic Higher Education
Pekkola, Elias; Pinheiro, Romulo; Geschwind, Lars; Siekkinen, Taru; Pulkkinen, Kirsi; Carvalho, Teresa (Taylor & Francis, 2022)This article builds on the concept of nested hybridity. It emphasizes professional practices and organizational design in studying hybridity of steering and management of professional public service organization. The article ...