Englannin kielen varhentaminen : luokanopettajan toimijuus muutoksessa

Abstract

Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää, vaikuttaako englannin opettaminen uutena oppiaineena luokanopettajien toimijuuteen ja miten luokanopettajat suhtautuvat muutokseen. Aihe on ajankohtainen, sillä hallituksen kärkihankkeen myötä englannin opettaminen siirtyy valtakunnallisella tasolla alkamaan 1. -luokalta vuoteen 2020 mennessä. Siitä syystä moni luokanopettaja opettaa englantia itselleen uutena oppiaineena. Tutkimme luokanopettajia, jotka olivat aloittaneet englannin opetuksen. Suurimmalla osalla tutkittavista luokanopettajista ei ollut erikoistumisopintoja englannin kielestä tai kokemusta sen opettamisesta. Tutkimuksemme oli vuoden mittainen pitkittäistutkimus. Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin lukuvuonna 2017-2018. Haastatteluihin osallistui 23 opettajaa syksyllä ja kuusi opettajaa keväällä. Analysoimme aineistoa teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustuloksista käy ilmi se, että moni luokanopettaja koki 2. -luokan englannin opetuksen punaisen langan ja opetusmateriaalin puutteen haasteeksi omassa opetuksessaan. Tämä puute oli yksi päätekijä, joka vaikutti opettajien sosiokulttuuriseen ja pedagogiseen toimijuuteen. Kollegan tuki vaikutti vahvistavasti relationaaliseen toimijuuteen ja mahdollisti osalla opettajista toimijuuden kehityksen. Keskeisenä johtopäätöksenä voimme todeta vertaistuen ja opetusmateriaalin saannilla olevan merkitystä siihen, miten mielekkäänä luokanopettajat kokevat englannin kielen opetuksen uutena opetettavana oppiaineena.