Muistisairaan ihmisen kokemukset teknologiasta osana arkea - turvaa vai tunkeilevuutta
Tässä tutkimuksessa selvitettiin muistisairaiden ihmisten arkea tukevan teknologian
käyttöönottoa ja heidän sekä heidän läheistensä kokemuksia teknologian käytöstä.
Tutkimuksen viitekehyksenä toimi Lawtonin ekologinen malli. Tutkimuksessa käytettiin etnografista näkökulmaa haastattelemalla ja havainnoimalla muistisairaita ihmisiä
teknologian käyttötilanteissa. Ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2004-2007. Ensimmäisessä vaiheessa kohderyhmänä olivat 25 muistisairautta sairastavaa kotona yksin tai omaishoitajansa kanssa asuvaa henkilöä sekä heidän läheistään ja viisi vastaajaa
kuntien kotihoidosta. Koteihin vietiin yhteensä 29 erilaista laitetta. Toinen keruuvaihe
toteutettiin vuosina 2012-2014, jolloin 20 muistisairasta ihmistä osallistui tutkimukseen. Toisessa aineiston keruuvaiheessa teknologinen väline oli GPS-kello. Tutkimuksessa selvitettiin muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kokemuksia siitä, miten
teknologialla voidaan vastata muistisairaan ihmisen tarpeisiin ja tukea muistisairaan
kodin arkea eettisesti oikealla tavalla, sekä miten teknologia tulisi ottaa tehokkaasti
käyttöön. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Tutkittaessa muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kokemuksia arjen haasteista ja tarpeista teknologiaan liittyen, ilmeni muistisairaiden ihmisten kokevan muistin heikkenemisen hämmentävänä kokemuksena. Läheiset olivat huolissaan fyysisestä
turvattomuudesta, kun taas muistisairaat puhuivat turvattomuuden kokemuksesta
psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Arjen tarpeista korostuivat sosiaaliset tarpeet sekä autonomian säilyttämiseen ja liikkumiseen liittyvät tarpeet. Haasteita olivat
yksinäisyyden kokemus, muistiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvät ongelma
ja rajoitettu liikkuminen. Lukitut ovet rajoittivat heidän liikkumistaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Teknologia voi olla auttamassa näiden haasteiden ratkaisemisessa silloin, kun huomioidaan koko muistisairasta ihmistä ympäröivä sosiaalinen verkosto,
huolellinen ja toistuva ohjaus, teknologian käytön oikea-aikaisuus ja sekä muistisairaan
henkilön että sosiaalisen verkoston motivointi laitteen käyttöön. Teknologian käyttöönoton ei tulisi tapahtua sairastumisen kriisivaiheen aikana. Teknologialla voidaan
tukea muistisairaan ihmisen itsenäistä liikkumista. Teknologian eettistä käyttöä tuetaan kokonaisvaltaisella muistisairaan ihmisen oman kokemuksen kuulemisella. Teknologiaa hyödyntävä ympäristö rajoittaa muistisairaan autonomiaa vähemmän kuin
ympäristö, jossa sitä ei käytetä. Laitteella voi kuitenkin olla myös negatiivisia vaikutuksia, jos siinä on muistisairaan ihmisen arkea häiritseviä elementtejä, jos se lisää sairastuneen ja omaisen välisiä kiistoja laitteen käytöstä tai jos se leimaa käyttäjäänsä.
...
This study deals with the adoption of assistive dementia technology for daily living
and the users’ and family members’ experiences of the devices. The framework to this
study was Lawton´s ecological model. An ethnographic approach was used when
interviewing and observing people with dementia using such technology. The first
study was carried out 2004-2007. The target group involved 25 people with dementia
living in their own homes with a family care-giver or alone, their family members and
five professionals from municipal home care services. A total of 29 different devices
were introduced in the participants’ homes. The second data collection stage took place
2012-2014. It involved 20 people with dementia. The participants used a GPS watch
tracker. Based on the experiences of people with dementia and their family members,
the study explored how technology can be used to meet the people’s needs and
support their daily living at home in an ethical manner and how technology should be
brought into use effectively. Data were analyzed using content analysis.
When exploring the everyday challenges and needs as regards technology,
family members worried about physical insecurity, while people with dementia
discussed insecurity from psychological and social perspectives. Their objective was to
remember better, and to use the devices for this purpose. Social needs, retention of
autonomy and mobility needs were among the most important daily living needs by
people with dementia. Their challenges were loneliness, problems related to the
deterioration of memory and ability to function, as well as restricted mobility.
Technology could be useful in overcoming these challenges, provided that attention is
paid to the social network, continual guidance, the right timing of introducing
technology and motivation. Ethical use of technology can be enhanced by holistic
sensitivity to the user’s own experiences. A technology-using environment is less
restrictive to the autonomy of people with dementia, compared to an environment
without technology. Technology can, however, also have negative effects if it contains
elements that disturb daily living or stigmatize the user.
...




Publisher
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-7568-5ISSN Search the Publication Forum
2489-9003Contains publications
- Artikkeli I: Riikonen, M., & Paavilainen, E. (2018). Kotona asuvan muistisairaan henkilön ja hänen läheistensä teknologiaan liittyvät tarpeet ja toiveet. Gerontologia, 32 (2), 115-131. DOI: 10.23989/gerontologia.66832
- Artikkeli II: Riikonen, M., Mäkelä, K. & Perälä, S. 2010. Safety and monitoring technologies for the homes of people with dementia. Gerontechnology 9 (1), 32-45.
- Artikkeli III: Riikonen, Merja; Paavilainen, Eija; Salo, Hannu (2013). Factors supporting the use of technology in daily life of home-living people with dementia. Technology and Disability, 25 (4), 233-243. DOI: 10.3233/TAD-130393
- Artikkeli IV: Riikonen, Merja; Palomäki, Sirkka-Liisa (2014). Seurantateknologia muistisairaan ihmisen näkökulmasta : autonomiaa vai tunkeilevuutta? Gerontologia, 28 (3), 143-155. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1620877
Keywords
insecurity people with dementia experience technology tracking technology ethicality mobility Lawtonin ekologinen malli muistisairaudet muistisairaat dementia kokemukset teknologia seuranta etäseuranta liikkuvuus omaishoito omaishoitajat kotihoito satelliittipaikannus turvattomuus autonomia stigmat apuvälineet tekniikka (laitteet) ikääntyminen liikkuminen
Metadata
Show full item recordCollections
- JYU Dissertations [694]
- Väitöskirjat [3299]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Muistisairaan ihmisen kokemukset teknologiasta osana arkea : turvaa vai tunkeilevuutta?
Riikonen, Merja (Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, 2019) -
Kotona asuvan muistisairaan henkilön ja hänen läheistensä teknologiaan liittyvät tarpeet ja toiveet
Riikonen, Merja; Paavilainen, Eija (Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, 2018)Tutkimuksessa selvitettiin millaisia tarpeita ja toiveita kotona asuvilla muistisairailla ja heidän läheisillään on kotona asumista tukevaan teknologiaan liittyen. Tutkimukseen osallistui 25 kotona asuvaa muistisairasta ... -
Vertaistuki muistisairaan henkilön omaishoitajan kokemana
Karjula, Heli (2013)Muistisairaan henkilön omaishoitajana toimiminen on usein yksinäistä sekä raskasta. Omaishoitaja tarvitsee tukea omaishoitotyössä jaksaakseen. Yksi omaishoitajien jaksamiseen vaikuttava tekijä on sosiaalinen tuki, johon ... -
People with memory illnesses and their spouses as actors in the hybrid care model
Jolanki, Outi; Eskola, Päivi; Aaltonen, Mari (University of Bamberg Press, 2023)Objective: The study analysed how its participants positioned themselves and other people as actors in daily life, and what matters they portrayed as meaningful in seeking and receiving support in daily life. Background: ... -
Experiences of family caregivers of persons living with dementia with and without a smart-clothes assisted home nursing program during the heightened COVID-19 alert
Sung, Ya-Li; Huang, Huei-Ling; Lin, Chung-Chih; Kröger, Teppo; Hsu, Wen-Chuin; Hsu, Jung-Lung; Lin, Yueh-E.; Shyu, Yea-Ing L. (BioMed Central, 2022)Background The COVID-19 pandemic has required restrictions of daily activities, which has been found to impact the lives of persons living with dementia (PLWDs) and their family caregivers, who have multiple care demands. ...