Liikunnan merkitykset urheiluseura-aktiivisuuden mukaan LIITU-tutkimukseen osallistuneilla nuorilla

Rinta-Antila, K. 2018. Liikunnan merkitykset urheiluseura-aktiivisuuden mukaan LIITU-tutkimukseen osallistuneilla nuorilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 62 s. Urheiluseurat ovat merkittäviä liikunnan tarjoajia. Silti monet nuoret eivät harrasta liikuntaa urheiluseurassa ja harrastaminen vähenee nuorten varttuessa. On tutkittu, että urheiluseuroissa painottuva kilpaileminen ei kuulu nuorten tärkeisiin liikunnan merkityksiin. Tiedetään myös, että liikunnallisesti aktiiviset henkilöt nimeävät enemmän tärkeitä liikunnan merkityksiä kuin vähemmän liikkuvat, mutta aiemmin on vähän tutkittu nuorten urheiluseura-aktiivisuuden yhteyttä liikunnan merkityksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin tärkeitä liikunnan merkityksiä urheiluseura-aktiivisuuden mukaan liikuntasuhteen viitekehyksessä. Tutkimus perustui Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) –tutkimuksen (2014) kyselyaineiston osaan, jossa nuorilta (5., 7., 9. lk) kysyttiin urheiluseurassa liikunnan tai urheilun harrastamisesta (säännöllinen ja aktiivinen; silloin tällöin; lopettanut; ei koskaan), liikunnan merkitysten (34) tärkeyttä ja liikunnan tai urheilun harrastamisaikomusta 20-vuotiaana. Aineistoa (n = 2 802) analysoitiin IBM SPSS Statistics 24 –ohjelmalla. Ristiintau-lukoimalla tarkasteltiin tärkeitä liikunnan merkityksiä ja niiden arvostamista urheiluseura-aktiivisuuden mukaan. Erojen tilastollinen merkitsevyys tarkistettiin χ2-testillä. Yksisuuntaisella varianssianalyysillä tarkasteltiin merkitysten määrää, joka varmistettiin Kruskal-Wallisin testillä tai Mann-Whitneyn U-testillä. Binäärisellä logistisella regressioanalyysilla tarkasteltiin liikunnan merkitysten määrään yhteydessä olevia tekijöitä. Nuorilla yleisesti tärkeät liikunnan merkitykset olivat parhaansa yrittäminen, hyvä olo, liikunnan terveellisyys ja ilo. Urheiluseurassa aktiivisesti liikuntaa harrastavilla nuorilla tärkeät merkitykset olivat monipuolisempia kuin muilla nuorilla. Kaikilla tytöillä terveyteen ja iloon liittyvät merkitykset korostuivat poikiin nähden. Iän myötä kunnon ja lihasvoiman merkitykset korostuivat harrastamattomilla nuorilla, vaikka useiden merkitysten arvostaminen väheni nuorilla yleisesti. Aktiivisesti harrastavilla nuorilla, useammin tytöillä ja nuoremmilla pojilla merkitysten määrä oli suurempi kuin vastaavasti muilla nuorilla, pojilla ja varttuneilla pojilla. Aktiivisesti harrastavien nuorten lisäksi 20-vuotiaana liikuntaa harrastaa aikovilla nuorilla oli todennäköisemmin enemmän tärkeitä liikunnan merkityksiä kuin muilla nuorilla. Nuorilla oli yhteisiä ja urheiluseurataustan, sukupuolen ja iän mukaan tärkeitä liikunnan merkityksiä. Seuraliikunnan aktiivinen harrastaminen, usein tyttöjen sukupuoli ja poikien nuorempi ikä sekä aikomus harrastaa liikuntaa aikuisena liittyivät suureen merkitysten määrään. Ilmeisesti kilpailemista painottava seuraliikunta voi vastata aktiivisesti liikuntaa harrastavien nuorten tärkeisiin liikunnan merkityksiin. Nuorille olisi myös tarjottava heidän tärkeisiin liikunnan merkityksiinsä perustuvaa liikuntaa. Jatkotutkimusaiheiksi nousivat liikunnan merkitykset tytöillä ja muuttuvassa liikuntakulttuurissa sekä miten organisoimalla seuraliikunta täyttää nuorille tärkeät liikunnan merkitykset ja tukee heidän osallistumistaan seuraliikuntaan. Asiasanat: liikunnan merkitys, liikuntasuhde, liikuntakulttuuri, urheiluseura