Kunta liikuntapalveluiden tuottajana : keravalaisten järjestöjen näkemyksiä kunnallisista liikuntapalveluista

Kuntien rooli liikuntapalveluiden tuottajina on kehittynyt yleisen yhteiskunnallisen kehityksen mukana. Nykyinen eriytynyt liikuntakulttuuri ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastavat kuntien mahdollisuuksia vastata liikuntaan liittyvään kysyntään. Jotta rajallisia resursseja osataan kohdentaa oikealla tavalla, on oleellista selvittää, mitä liikuntapalveluita juuri kuntien odotetaan tuottavan. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää keravalaisten järjestöjen ja yhdistysten näkemyksiä kunnallisten liikuntapalveluiden resurssien kohdentamisesta. Tutkielman teoreettisessa osassa määritellään kunnallisen liikuntahallinnon historiaa liikuntapalveluiden tuottajana, suomalaisen liikuntajärjestelmän työnjakoa sekä perehdytään suomalaisen liikuntakulttuurin kehitykseen ja tarkastelun kontekstina toimivaan Keravan kaupunkiin. Tutkielma määritellään aineistonkeruumenetelmän pohjalta kvantitatiiviseksi kyselytutkimukseksi. Empiirisessä osassa tarkastellaan kyselytutkimuksen tulosten kautta keravalaisten järjestöjen näkemyksiä siitä, mille ryhmille kunnan tulisi ensisijassa osoittaa avustuksia, taata liikuntaedellytykset sekä järjestää liikuntatoimintaa. Lisäksi tarkastellaan liikuntapaikkojen käyttöä, niihin liittyvää tyytyväisyyttä sekä näkemyksiä liikuntapaikkojen ja -palvelujen kehittämistarpeista. Kyselyyn vastasi 81 keravalaista järjestöä, jotka edustivat 11 eri toimialaa. Tulokset osoittivat järjestöjen olevan aktiivisempia ulkoliikuntapaikkojen käyttäjiä kuin sisäliikuntapaikkojen. Liikuntapaikkoihin liittyen tarpeellisimmiksi lähivuosien investoinneiksi Keravalla nähtiin uimahallin peruskorjaus, monitoimihallin rakentaminen sekä Keinukallion alueen kehittäminen. Tulosten mukaan kunnan tulisi osoittaa taloudellisia liikunta-avustuksia ja taata liikuntaedellytykset ensisijaisesti lapsille ja nuorille, erityisryhmille sekä yhdistyksille, kun taas järjestetty liikuntatoiminta tulisi suunnata ensisijassa iäkkäille. Järjestökentän sisällä oli löydettävissä eroja liikunta- ja urheiluseurojen sekä muita toimialoja edustavien järjestöjen näkemyksissä resurssien kohdentamisesta, jotka perustuvat lähtökohtaisesti organisoidun seuratoiminnan ja omaehtoisen kuntoliikunnan erilaisiin tarpeisiin. Tutkimus on osa Keravan kaupungin laatimaa liikuntasuunnitelmaa ja siten sen tuloksia tullaan jatkossa hyödyntämään kehitettäessä kunnan tuottamia liikuntapalveluita. Tulosten perusteella kunta ymmärretään edelleen tärkeänä liikuntaedellytysten luojana kaikille ikä- ja väestöryhmille, mutta ensisijaisimpina kohderyhminä kunnan tuottamille liikuntapalveluille nähdään taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat kuntalaiset eli lapset ja nuoret, iäkkäät sekä erityisryhmät. Nykypäivänä kunta nähdään siis ennen kaikkea liikuntapalveluiden tuottamisen kontekstissa toimijana, joka takaa kaikille väestöryhmille yhdenvertaiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen.