Pienen lapsen temperamentin, päivähoitomuodon ja -viihtyvyyden välinen yhteys äidin arvioimana

Abstract

Vanhemman tekemää päivähoitomuotoratkaisua perustellaan usein vanhemman työllä ja perheen taloudellisella tilanteella. Hoitomuotoratkaisun taustalla voi kuitenkin olla myös vanhemman käsitys siitä, mikä on sopivin päivähoitomuoto juuri hänen lapselleen. Vanhempi voi arvioida lapsensa yksilöllisiä tarpeita lapsen temperamentin perusteella. Lapsen temperamentin ja hänen kasvuympäristönsä hyvä yhteensopivuus (goodness of fit) tukee lapsen suotuisaa kehitystä. Näin ollen lapsen temperamentin huomioiminen hoitomuodon valinnassa olisi perusteltua. Tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko eri hoitomuodoissa olevat lapset temperamentiltaan. Lisäksi tarkasteltiin lapsen temperamentin ja päivähoitomuodon yhteyttä lapsen päivähoitoviihtyvyyteen. Päivähoitoviihtyvyydellä arvioidaan lapsen temperamentin ja päivähoitoympäristön yhteensopivuutta.

Tutkimusaineistona käytettiin CHILDCARE-tutkimushankkeen kyselyaineiston noin yksivuotiaiden lasten äitien (N = 1808) vastauksia. Äidit arvioivat lapsensa temperamenttia The Survey of Individual Differences of Children and Adolescents (SIDCA) -mittarilla. Temperamenttia tarkasteltiin yhdeksän piirteen osalta: aktiivisuus, pelokkuus, seurallisuus, positiivinen emotionaalisuus, negatiivinen emotionaalisuus, lujatahtoisuus, pidättyväisyys, toisten huomioiminen ja älykkyys. Hoitomuotoryhmiä oli neljä: vanhempien hoito, muu kodinomainen hoito, perhepäivähoito ja päiväkoti. Taustatekijöinä kontrolloitiin äidin psyykkisen kuormittuneisuuden määrää ja koulutustasoa, lapsen sukupuolta, ikää ja sitä onko lapsella alle esiopetusikäisiä sisaruksia. Aineisto analysoitiin kovarianssianalyysillä ja hierarkkisella lineaarisella regressioanalyysillä.

Näyttäisi siltä, että lapsen temperamentin ja hoitomuodon yhteensopivuus otettiin huomioon valittaessa lapsen hoitomuotoa, sillä eri hoitomuodoissa olevat lapset erosivat toisistaan viiden temperamenttipiirteen osalta. Joskin erot hoitomuotoryhmien välillä olivat pieniä. Lapset viihtyivät perhepäivähoidossa paremmin kuin päiväkodissa riippumatta lapsen temperamentista. Heikoiten päivähoidossa viihtyivät pelokkaat, pidättyväiset, vähemmän seuralliset ja vähemmän myönteisiä tunteita ilmaisevat lapset riippumatta heidän hoitomuodostaan. Tutkimus antoi uutta tietoa suomalaisten äitien tekemästä hoitomuotovalinnasta ja lapsen viihtymisestä päivähoidossa.