”Meneekö kummankin vanhuus hukkaan?” : kokemuksia muistisairaasta huolehtivan omaishoitajan kuormittavuustekijöistä

Abstract

Karppinen, M. 2018. ”Meneekö kummankin vanhuus hukkaan?” Kokemuksia muistisairaasta huolehtivan omaishoitajan kuormittavuustekijöistä : Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma, 37 s., 2 liitettä.

Omaisen hoito kotona on yleisin hoivan muoto Suomessa. Omaishoitoa on aiemmin tarkasteltu työn kuormittavuuden kautta. Aikaisemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa omaishoitajilla on osoitettu olevan enemmän masennusoireita, fyysisiä sairauksia sekä heikompi tulotaso kuin saman ikäisillä, jotka eivät ole omaishoitajia. Omaishoitajien työnkuvaan kuuluu muun muassa läheisen asioiden hoitaminen ja yhteistyön ylläpitäminen hoivaverkoston kanssa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että yhteistyö hoivaverkoston kanssa voi olla haasteellista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää muistisairaista huolehtivien omaishoitajien kokemuksia omaishoidon kuormitusta aiheuttavista tekijöistä. Tutkimusaineisto kerättiin Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter –säätiön omaishoitajien psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen-projektissa. Tähän tutkimukseen valittiin kahdenkymmenen (N=20) muistisairaan omaishoitajan alkuhaastattelut. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Omaishoitajat kokivat tarvitsevansa apua omaisen hoitamiseen. He kokivat myös, että tarjotut palvelut eivät soveltuneet heidän käyttöönsä. Omaishoitajalomien pitäminen oli vaikeaa, mikäli läheinen kieltäytyi lähtemästä hoitoon. Lomat kuluivat asioiden hoitamiseen. Omaishoitajat kokivat, että joutuvansa luopumaan ”omasta elämästään”, koska omaisen hoito kotona vaati jatkuvaa valvontaa. Tulevaisuuden näkymistä pelottivat erityisesti raha-asiat ja oman terveyden säilyminen. Tulevaisuutta olisi haluttu suunnitella. Lisäksi toivottiin mahdollisuutta matkustella ja viettää aikaa lastenlasten kanssa. Toiveiden toteutumiseen ei kuitenkaan uskottu. Johtopäätöksenä todetaan, että omaishoitajan elämän koettiin muuttuneen hoitajana olemiseksi, eikä itselle ja läheiselle saatu sopivaa apua ja tukea. Omaishoitajan tulevaisuus näyttäytyi pelottavana ja kotiin sidottuna. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen suunnittelussa sekä avun kohdentamisessa joustavasti muistisairaan ja tämän perheen toiveet huomioon ottaen. Asiasanat: omaishoitajat, kuormittavuus, hoivaverkosto, omaishoiva, palvelujärjestelmä