Adverbien täysin ja kokonaan kollokaatit ja semanttinen prosodia

Abstract

Tutkielmani käsittelee lähisynonyymisten adverbien täysin ja kokonaan kollokaateissa ja semanttisessa prosodiassa ilmeneviä eroja ja yhtenäisyyksiä. Kollokaateilla tarkoitetaan tutkittavien sanojen tekstuaalisessa lähiympäristössä tyypillisesti esiintyviä sanoja (Sinclair 1991a: 170). Semanttinen prosodia puolestaan on leksikaalisten yksiköiden valintaa ohjaava tekijä, joka heijastaa erityisesti kielenkäyttäjän suhtautumista, mie-lipiteitä, arvoja, asenteita ja uskomuksia (Morley & Partington 2009: 140, 144). Tutkimusaineistonani on sanomalehtikorpuksia 1990-luvulta. Aineistoni sisältää Helsingin Sanomien vuosikerran 1995, Kalevan vuosikerrat 1998-1999 ja Keskisuomalaisen vuosikerran 1999. Helsingin Sanomien vuosikerta on laajuudeltaan 22,1 miljoonaa sanetta, Kalevan vuosikerrat 9,8 ja Keskisuomalaisen vuosikerta 7,9 miljoonaa sanetta (Kielipankki a). Yhteensä aineistoni sisältää siis 39,8 miljoonaa sanetta. täysin esiintyy aineistossa 9119 ja kokonaan 6321 kertaa. Aineisto on osa FIN-CLARIN-konsortion ylläpitämän kielipankin Suomen kielen tekstikokoelmaa. Tutkimuksessa käy ilmi, että vaikka adverbit ovat lähisynonyymejä, niiden kollokaatit poikkeavat merkittävästi toisistaan: yhteensä 210 tilastollisesti merkitsevästä kollokaatista adverbeille yhteisiä kollokaatteja oli vain 22. Esimerkiksi suurimman kollokaattiryhmän eli verbikollokaattien joukossa adverbeille yhteisiä kollokaatteja on vain kolme: olisi, tuhoutui ja jäi. Yhteensä verbikollokaatteja on täysin-adverbillä 36 ja kokonaan-adverbillä 28. Eniten yhteisiä kollokaatteja on puolestaan adjektiivikollokaattien joukossa. Näihin kuuluvat uusi, uusia, uutta, oma, oman, toinen ja eri. täysin kuitenkin kollokoi huomattavasti vahvemmin adjektiivien kanssa kuin kokonaan, sillä se saa 34 adjektiivikollokaattia siinä missä kokonaan saa vain kymmenen. Muita nominikollokaatteja adverbeillä on huomattavasti vähemmän. Sen sijaan partikkeli- ja adverbikollokaatteja on suhteellisen runsaasti. Yhteisiä partikkelikollokaatteja ovat lähes, koska, vaan, aivan ja kuiten-kaan ja yhteisiä adverbikollokaatteja koskaan ja pois. Adverbien semanttisessa prosodiassa ei tutkimuksen perusteella ole kovin merkittävää eroa. Kummankaan adverbin semanttinen prosodia ei ole erityisen voimakas, vaan molempien kohdalla sitä voitaisiin luonnehtia lievästi negatiiviseksi. Negaatiolementistä ja negatiivisesta tilannekontekstista johtuvan negatiivisen semanttisen prosodian yhteenlaskettu osuus tapauksista on molemmilla adverbeillä 45 %, joten siltä osin adverbit eivät eroa toisistaan käytännössä ollenkaan. täysin-adverbillä positiivisen semanttisen prosodian osuus (27 % tapauksista) on kuitenkin suurempi kuin kokonaan-adverbillä (10 % tapauksista). Monessa tapauksessa ad-verbien semanttisen prosodian luokittelu positiiviseksi tai negatiiviseksi on vaikeaa tai mahdotonta. Tällaiset tapaukset on tutkimuksessa luokiteltu semanttiselta prosodialtaan neutraaleiksi. kokonaan-adverbillä neutraa-lin semanttisen prosodian osuus on jopa 45 % tapauksista, ja täysin-adverbilläkin 28 %.