Show simple item record

dc.contributor.advisorVallius, Elisa
dc.contributor.authorTuominen, Aura
dc.date.accessioned2018-08-02T05:41:47Z
dc.date.available2018-08-02T05:41:47Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59071
dc.description.abstractHyönteispölytys ekosysteemipalveluna on uhattuna ympäri maailmaa, koska esimerkiksi intensiivinen maankäyttö, hyönteismyrkyt ja ilmastonmuutos vaikuttavat negatiivisesti pölyttäjähyönteiskantoihin. Pölyttäjien hupenemisella tulee olemaan taloudellisia seurauksia, kun hyönteispölytteisten hyötykasvien sato kärsii. Tutkielmassa selvitetään Suomen tärkeimmän metsämarjan, puolukan, hyönteispölytystä ja sen rahallista arvoa. Puolukkaa pölyttävää hyönteislajistoa ja sen uskollisuutta puolukalle selvitettiin seuraamalla pölyttäjiä puolukkapaikoilla ja määrittämällä pyydystettyjen hyönteisten kantamaa siitepölyä. Pölytyksen vaikutusta satoon selvitettiin vertaamalla normaalin pölytyksen saaneita versoja verrokkeihin, joilta pölytys oli estetty. Pölytyskokeesta saatuja tuloksia käytettiin rahallisen arvon hahmottamiseen vertaamalla niitä tilastoituihin puolukan poiminta- ja vientimääriin ja marjakilosta maksettuihin keskimääräisiin hintoihin. Puolukkaa pölyttivät ahkerimmin kimalaiset, jotka muodostivat 88 prosenttia pölytysvierailuja tehneistä hyönteisistä, ja joiden kantamasta siitepölystä keskimäärin 88,4% oli lähtöisin puolukan kukista. Puolukan sadosta hyönteispölytyksen osuus oli 90,65%. Tällä luvulla laskettuna hyönteispölytyksen rahallinen arvo olisi vuodesta 2006 lähtien keskimäärin 19,2 miljoonaa euroa vuodessa, kun yhdistää kaupallisen ja kotitarvepoiminnan. Vuosien välinen ero pölyttäjävierailuja tekevien hyönteisten määrässä oli valtava: Vuonna 2016 havaittiin keskimäärin kahdeksan pölytysvierailuja tekevää kimalaista tunnissa, vuonna 2017 vastaava luku oli alle yksi. Silti sadoissa ei ollut merkitsevää eroa. Tulos on odotusten vastaisena kiinnostava ja vaatisi lisätutkimusta.fi
dc.format.extent43
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherekosysteemipalvelut
dc.titlePuolukan hyönteispölytys ekosysteemipalveluna
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201808023708
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineYmpäristötiede ja -teknologiafi
dc.contributor.oppiaineEnvironmental science and technologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4015
dc.subject.ysopuolukka (laji)
dc.subject.ysopölytys
dc.subject.ysoluonnonmarjat
dc.subject.ysokimalaiset
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record