Totuuden ja oikeuden puolesta : kristillis-yhteiskunnallisten sanomalehtien vastaus uskontokritiikkiin suurlakon jälkeen
Authors
Date
2018Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa evankelis-luterilaisen kirkon asema ja kristinuskon
maailmankatsomuksellinen hegemonia haastettiin eurooppalaisen sekularismin ja antiklerikalismin
seurauksena. Yhteiskunnan modernisoituminen, yksilön oikeuksia korostavat aatteet, naturalismi, sosialismi
ja toisaalta vapaakirkolliset asettivat tahoillaan rajoja uskonnolle. Tässä tutkimuksessa selvitän, millaisia
reaktioita voimistunut uskontokritiikki synnytti kirkon piirissä suurlakon jälkeen.
Tutkimukseni lähteinä on kolme kristillis-yhteiskunnallista sanomalehteä, joista Kotimaa edusti
nuorkirkollista, uudistusmielistä linjaa, Työkansa kristillistä työväenliikettä ja Herättäjä konservatiivista
herännäispapistoa. Lehdistöhistoriallisen tutkimukseni olen rakentanut tekstilähtöisen, historialliskvalitatiivisen
menetelmän pohjalle. Tutkin sanomalehdissä julkaistuja tekstejä keinoina osallistua kirkon asemasta käytyyn keskusteluun, keinoina vaikuttaa uskonnonvastaiseen ilmapiiriin ja välineinä määritellä kristinuskon yhteiskunnallista merkitystä.
Venäläistämistoimenpiteet, suurlakon jälkeinen politiikan murros ja eduskuntauudistus vuonna 1906 loivat aineiston lehdille historiallis-poliittisen kontekstin, jossa ajan ilmiöitä tulkittiin siten, että kirkon aseman
turvaaminen näytti isänmaanrakkaudelta. Lehdissä käytettiin hyväksi fennomaanien halua liittää Suomi osaksi läntistä sivistystä, johon luterilainen kristillisyys liitettiin sekä opin että moraalin tasoilla. Laajempi huoli
kasvavasta siveettömyydestä ja epäisänmaallisuudesta tarjosi lehdille mahdollisuuden puolustaa kirkkoa
kansan yhtenäisyyden symbolina. Erityisesti sosialismista rakennettiin ilmestyskirjan petoa, jonka luoma anarkia rikkoi luterilaisen teologian mukaan Jumalan luomaa järjestystä sekä kristillistä käsitystä vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta.
Aineiston sanomalehdet tekivät uskonnolla politiikkaa, kun eduskuntauudistus muutti yhteiskunnan
vakiintuneita valtarakenteita. Kotimaan nuorkirkolliset ja Työkansa kannustivat poliittiseen aktiivisuuteen,
kun taas Herättäjän varovaisuus heijasteli arkkipiispa Gustaf Johanssonin uskonnollista herätystä korostavaa
teologiaa. Ajan vaatimukset uskonnonvapaudesta ja kirkon ja valtion erottamisesta saivat osakseen
kannatusta, koska niiden katsottiin vahvistavan kirkon itsemääräämisoikeutta. Kirkkokurin sijaan lehdissä
haluttiin turvata oikeus kasvattaa kansalaiset tulevaisuudessakin noudattamaan kristinuskon oppia. Siksi kirkon ja kristillis-yhteiskunnallisten lehtien ensisijaiseksi tehtäväksi muodostui julistaa sitä totuutta, jonka tunteminen synnyttäisi myös oikeutta.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [25543]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Paavikirkon vaara" : sanomalehtikeskustelu roomalaiskatolisesta kirkosta ja uskonnonvapaudesta Suomessa 1906-1922
Tuovila, Leena (2023)Tutkielmani otsikon sitaatti on lainaus vuoden 1920 tammikuun Kotimaa-lehden artikkelista, jossa käytiin läpi roomalaiskatolisen kirkon asemaa Suomessa. Lainaus on sikäli hyvin kuvaava tutkielmani aiheelle, sillä termit ... -
Kristinuskoon liittyvät aiheet vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja alakoulun evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa
Metsälä, Elina (2020)Tämän tutkielman aiheena oli selvittää vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja evankelisluterilaisen kristinuskon tavoitteiden ja sisältöjen välistä suhdetta. Tutkielmassa tarkasteltiin myös, millaisia ... -
Totuuden arvon ja normatiivisuuden puolesta
Tauriainen, Teemu (University of Turku, 2022) -
Heteroglossic and multimodal resources in use : participation across spaces of identification in a Christian lifestyle sports community
Peuronen, Saija (University of Jyväskylä, 2017)This dissertation examines how members of one particular youth community, Christian lifestyle sports enthusiasts in Finland, use language and other semiotic resources to construct participation in their community of ...