Suhteellisen iän yhteys esiopetusikäisten lasten kielellisiin ja sosiaalisiin taitoihin

Hautamäki Nina. 2018. Suhteellisen iän yhteys esiopetusikäisten lasten kielellisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. 33 sivua. Suhteellisen iän ilmiö tarkoittaa sitä etua, jonka omassa ryhmässään vanhimmat lapset saavat suhteessa nuorempiin. Tässä tutkimuksessa tutkittiin lapsen suhteellisen iän vaikutusta sosiaalisiin ja kielellisiin taitoihin 6-7-vuotiaana sekä eroavatko tyttöjen ja poikien kielelliset ja sosiaaliset taidot toisistaan. Tutkimusaineisto on kerätty Lahden kaupungin päivähoidon yksiköissä lukuvuonna 2014-2015 osana laajempaa Taitokyselyyn pohjautuvaa tutkimusta. Aineistossa oli 307 lasta, jotka jaettiin alku- ja loppuvuonna syntyneisiin syntymäkuukauden ja sukupuolen perusteella. Taitokyselyllä arvioidaan lapsen oppimisvalmiuksia ja ryhmässä toimimista ja kyselyn täyttää esiopettaja. Varianssianalyysin avulla tutkittiin sukupuolen ja syntymävuodenajan yhteyttä sosiaalisiin ja kielellisiin taitoihin. Tutkimus osoitti, että alkuvuonna syntyneillä esiopetusikäisillä lapsilla oli paremmat sekä kielelliset että sosiaaliset taidot kuin loppuvuonna syntyneillä. Sukupuolen osalta tytöt ja pojat eivät eronneet kielellisissä taidoissa toisistaan. Sosiaaliset taidot olivat tytöillä selkeästi poikia paremmat. Yhdysvaikutusta syntymävuodenajan ja sukupuolen välillä ei havaittu kummissakaan taidoissa. Tämän tutkimuksen tulokset antavat esiopettajille tietoa suhteellisen iän vaikutuksesta lapsen taitoihin sekä taitoeroista tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimuksen osoittama yhteys lapsen suhteellisen iän ja taitojen välillä tulisi ottaa huomioon arvioitaessa lapsen mahdollisia haasteita kielellisissä ja sosiaalisissa taidoissa sekä mietittäessä yksilöllisiä tukitoimia. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää myös koko ryhmän toiminnan suunnittelussa. Asiasanat: suhteellinen ikä, sosiaaliset taidot, kielelliset taidot, sukupuolierot, syntymäaika