dc.contributor.advisor | Viiri, Jouni | |
dc.contributor.advisor | Ratinen, Ilkka | |
dc.contributor.author | Piispanen, Jenni | |
dc.date.accessioned | 2018-06-29T07:02:54Z | |
dc.date.available | 2018-06-29T07:02:54Z | |
dc.date.issued | 2018 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58786 | |
dc.description.abstract | Ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen vähenemisen ja yleisen
globalisoitumisen vuoksi on tärkeää, että kansalaiset ovat tietoisia yhteiskunnan
haasteista ja ovat valmiita käyttämään luovuuttaan kestäviä valintoja tehden.
Vuodesta 1974 lähtien on toiminut Maakasvatusinstituutti, jonka tarkoituksena
on ollut luoda läheistä suhdetta ihmisen ja maapallon välille. Myöhemmin
positiivisen luontosuhteen syntymiseen on haluttu tarjota valmiita
toimintamalleja kasvatusalan ammattilaisten hyödynnettäviksi. Näin koulun
oppimis- ja tiedonkäsityksen muutokseen kehitettiin ympäristökasvatus.
Kestävään elämään ei riitä pelkkä myönteinen luontosuhde vaan on ymmärretty
kansalaisten tarvitsevan monenlaisia taitoja kestävän tulevaisuuden
edistämiseksi. Kestävän tulevaisuuden takaamiseksi on ekologisten seikkojen
lisäksi hyvä ottaa huomioon taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen
näkökulma.
Kokemus itsestä osana globaalia maailmaa alkaa hahmottua jo varhain
lapsuudessa. Peruskoululla on näin tärkeä rooli niin luontosuhteen kuin
kestävän ajattelutavan muodostumisessa. Suomen peruskoulun
opetussuunnitelmissa on otettu enenevissä määrin tavoitteeksi kestävä kehitys,
integroituna eri oppiaineiden sisältöihin.
Tutkimuksessa on haluttu selvittää, kuinka ympäristökasvatus ja kestävän
kehityksen tavoitteet näkyvät opetussuunnitelmissa. Aineistona on käytetty
perusopetuksen opetussuunnitelmia sekä ympäristökasvatuksen että kestävän
kehityksen teorioita.
Asiasanat: ympäristökasvatus, kestävä kehitys, opetussuunnitelma, luontosuhde, tulevaisuuskasvatus | fi |
dc.format.extent | 54 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.title | Kestävä kehitys Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmissa | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201806293412 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Education and Psychology | en |
dc.contributor.laitos | Opettajankoulutuslaitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Teacher Education | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Luokanopettajakoulutus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Teacher Education | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 103 | |
dc.subject.yso | kestävä kehitys | |
dc.subject.yso | opetussuunnitelmat | |
dc.subject.yso | ympäristökasvatus | |
dc.subject.yso | luonto-opetus | |
dc.subject.yso | arvokasvatus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |