Perheen perustaminen on elämänvaihe, joka koettelee naisen liikunta-aktiivisuutta. Äitinä arjen valinnat, elämää ohjaavat rakenteet, arjen ihmissuhteet ja arvot määritellään uudesta näkökulmasta. Terveystietoisuus haastaa perheenäidin edelleen liikkumaan, vaikka elämätilanne asettaa liikunnalle rajoituksia. Elämäntavan muuttaminen on tehtävä, joka haastaa sekä muutokseen pyrkivän kohderyhmän että muutoksessa ryhmää tai henkilöä tukevat ammattilaiset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä vähän liikkuvien leikki- ja kouluikäisten lasten työssäkäyvien äitien liikunta-aktiivisuudesta.
Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa 29–45 -vuotiasta työssäkäyvää, leikki- ja/tai kouluikäisen lapsen äitiä, jotka osallistuivat vuoden mittaiseen liikunta-aktiivisuutta edistävään toimintatutkimusryhmään. Tutkimusryhmän puolivälissä toteutetussa teemahaastattelussa selvitettiin äitien arjessaan kokemia liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Haastatteluaineistosta koottiin perheenäi
din kertomus omasta liikunta-aktiivisuudestaan. Aineisto analysoitiin narratiivista lähestymistapaa käyttäen.
Analyysin perusteella perheenäitien kerronnasta jäsentyi neljä erilaista liikunta-aktiivisuutta ja sen muutosta käsittelevää tarinaa: 1) verkostoituva liikkuja, 2) arjen uudelleen rakentaja, 3) liikuntakäsitysten haastaja ja 4) liikkuva hyvä perheenäiti. Tarinat kuvaavat perheenäitien tapaa kertoa liikunta-aktiivisuuden muuttumisesta ja äidin toimijuutta liikunta-aktiivisuuden toteuttajana. Yhteisenä piirteenä tarinoille oli perheen ja lasten hyvinvoinnin arvottaminen tärkeimpänä arjen ajankäyttöä määrittelevänä tekijänä sekä tietoisuus liikunnan terveysvaikutuksista. Muutostarinoissa kuvattiin erilaisten arvojen välistä tasapainoilua perheen hyvinvoinnin asettuessa perheenäidin liikunta-aktiivisuutta vasten. Tarinoissa äiti kertoi itsestään toimijana, vallan käyttämisestä tai sen käyttämättä jättämisestä.
Liikunta-aktiivisuuden muutoksessa on kyse laajemmasta kuin pelkästään yksilöä koskettavasta ilmiöstä. Perheenäitien kertomusten perusteella muutostyön keskiössä ovat liikunta-aktiivisuutta tukevat sosiaaliset suhteet, toimiva arjen organisoituminen, joustava liikuntakäsitys sekä äidin itsetuntemuksen ja identiteetin vahvistuminen. Liikunta-aktiivisuuden edistämiseen tähtäävälle työlle tämä asettaa haasteen etsiä uusia toimintatapoja vähän liikkuvan muutosprosessin tukemiseksi.
...
Starting a family is a period of life that can affect women´s physical activity profoundly. As a mother one´s choice in everyday life, structures that channel choices, day-to-day relationships and values are defined from new standpoint. Health awareness challenges mothers to exercise despite the circumstances. Changing one’s lifestyle is a challenging task for both focus group and those professionals who try to support the change. The purpose of this study was to increase understanding of the determinants of change in physically inactive mothers.
Eight working mothers, aged 29-45, with school-age or younger children were interviewed. The mothers participated in one-year long action research group aiming to increase physical activity. After the first half of the research period individual theme interviews were carried out in order to find out factors the mothers thought to be affecting their physical activity. The mother´s telling of their physical activity was gathered and the data wa
s analysed narratively.
The narrative analysis of mother´s telling lead to four different stories concerning how physical activity of the mothers’ changed: 1) physical activity on social network, 2) reorganizing the everyday life, 3) challenging the idea of physical activity and 4) a good, physically active mother. The stories present mothers’ ways of describing the change in their physical activity and reveal the agency of a mother in a change. The two most common features in the stories were that the well-being of family and children was the most important value defining the use of time and that the mothers were aware of the benefits of being physically active. The stories of physical activity change described how mothers balanced between values of taking care of the family and taking care of themselves. In their stories the mothers told about themselves as actors, how they used the power or left it to the others.
The effort to increase physical activity doesn’t concerns only the individual. It’s a wider phenomenon. Based on the narratives of the mothers the key elements of the change are social relationships supporting physical activity, a functional organization of everyday family life, a flexible idea of physical activity and the strengthening of self-knowledge and identity. This is a challenge to the work aiming to promote physical activity. The ways to encourage physical activity among those who prefer a sedentary lifestyle ought to be multiple and new courses of action are needed.
...
