„Eine Million Arten, einen Ork zu schlachten“ : zur Rezeption der Hobbit-Verfilmung als Action-Abenteuer-Film in Finnland und Deutschland

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan kansainvälisen World Hobbit Projectin (WHP) suomalaisten ja saksalaisten vastaajien mielipiteitä Peter Jacksonin Hobitti-trilogiaan toimintaseikkailuelokuvana. Tutkimuksen kysymyksenasettelu pohjautuu huomioon siitä, että suomalaiset vastaajat pitivät Hobitti-elokuvia poikkeuksellisen usein toimintaseikkailuina verrattuna muuhun WHP:n aineistoon. Tämän takia on mielenkiintoista tutkia, onko suomalaisten vastaanoton tapa myös laadullisesti tarkasteltuna poikkeuksellinen. Vertailupariksi on tässä työssä otettu Saksa tutkijan kielitaidon ja vertailukelpoisen vastausmäärän perusteella. Tutkimuksessa tehdään laadullista sisällönanalyysiä WHP:n kyselylomakkeen kysymyksen Q6 Voitko täsmentää, miksi valitsit juuri nuo termit kohdissa 4 ja 5? avoimista vastauksista, joissa perustellaan aikaisemmissa kohdissa tehtyjä valintoja siitä, minkä tyyppisinä elokuvina vastaajat Hobitti-elokuvia pitävät. Aineisto on rajattu niihin vastaajiin, jotka ovat valinneet elokuvien tyypiksi toimintaseikkailun ja niihin näiden vastaajien vastauksiin, joissa toimintaa tai toimintaseikkailua kommentoidaan eksplisiittisesti. Analyysin avulla vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Millaista Hobitti-Trilogian arvottamista toimintaseikkailu-termin valitseminen implikoi tai osoittaa? 2) Miten toimintaseikkailugenreä arvotetaan eri toimintaan liittyvissä puhetavoissa Hobitin kontekstissa? 3) Millaisia eroja ja samankaltaisuuksia voidaan löytää suomalaisten ja saksalaisten käsityksistä toimintaseikkailugenrestä ja Hobitti-elokuvien vastaanotosta toimintaseikkailuelokuvina? Hobitti-trilogian kontekstissa erityisen mielenkiintoista on kritiikki, jota toimintaseikkailu-termin valinnan kautta halutaan ilmaista, koska elokuviin oltiin keskimäärin melko pettyneitä. Onkin mielenkiintoista tutkia, johtuuko negatiivinen suhtautuminen elokuviin genreen liittyvistä odotuksista, joita elokuvatrilogia ei täyttänyt, ja siten mahdollisesti vastaajien odotushorisontin ja elokuvien kohtaamattomuudesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on täten osoittaa, että genreen liittyvät odotukset voivat vaikuttaa elokuvan vastaanottoon etenkin elokuva-adaptaation kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan, onko nykyajan Hollywood-elokuville tyypillinen toimintapainotteisuus vastaajien mielestä hyvä vai huono asia. Tutkimuksessa selvisi, että saksalaisten ja suomalaisten reaktioissa Hobitti-trilogiaan toimintaseikkailuna ei juuri ollut eroja. Sitä vastoin trilogia on vastaanotettu hyvin monella tapaa toimintaseikkailugenren kontekstissa. Vähemmistön mielestä elokuvat olivat nimenomaan hyviä tomintansa ansiosta, kun taas enemmistöllä oli erilaisia näkemyksiä siitä, millä tavalla toiminta vaikutti ennen kaikkea adaptaation epäonnistumiseen, vaikka elokuvat olivatkin ihan hyviä genressään. Toimintaseikkailugenreä ei täten itsessään pidetty negatiivisena ominaisuutena, vaan sitä, että Hobitti-trilogia oli redusoitunut stereotyyppiseksi Hollywood-toimintapläjäykseksi. Tutkimuksen johtopäätöksissä täytyy ottaa huomioon, että WHP:n vastaajat ovat pitkälti faneja tai muuten Hobitin tai Tolkienin muun tuotannon kanssa keskimääräistä enemmän tekemisissä olevia henkilöitä. Tämän vuoksi tutkimuksen tulokset täytyy suhteuttaa siihen tosiasiaan, että vahva yhteys alkuperäisteokseen vaikuttaa merkittävästi elokuvaan liittyviin odotuksiin ja samalla vastaanottoon.