Show simple item record

dc.contributor.advisorVainio, Raija
dc.contributor.authorSalokas, Tuomo-Paavo
dc.date.accessioned2018-06-06T12:45:19Z
dc.date.available2018-06-06T12:45:19Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58411
dc.description.abstractToisella ja ensimmäisellä vuosisadalla eKr. roomalainen yhteiskunta ajautui yhä tiiviimmin tekemisiin kreikkalaisperäisten vaikutusten kanssa, ja se joutui ratkaisemaan suhteensa niihin laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Roomalaiset hyväksyivät kreikkalaisia aloja omista lähtökohdistaan käsin. Mitä käytännöllisempi tai arkipäiväisesti soveltuvampi ala oli kyseessä, sitä helpommin se yleisesti hyväksyttiin. Sitä vastoin tiettyjen abstraktien alojen, kuten filosofian, hyväksyminen oli kompleksinen prosessi. Marcus Tullius Ciceron teos De oratore oli ensimmäinen latinankielinen päämäärätietoinen esitys tehdä filosofiasta yleisesti hyväksytty ala roomalaisten keskuudessa. Vaikea kulttuurihistoriallinen tilanne tekee teoksen argumentaatiosta kuitenkin äärimmäisen hankalaa, mistä syystä on myös nähty, ettei Cicero kykene puolustamaan teoksessaan filosofian asemaa. Kulttuuri- ja henkilöhistoriallisen taustoituksen jälkeen analysoin teoksen De oratore filosofiaa koskevan diskurssin eräänlaisena tapaustutkimuksena. Esitän, että Cicero argumentoi teoksessaan onnistuneesti filosofian aseman, mutta samalla selitän ajanjaksosta johtuvia argumentaatioon liittyviä vaikeuksia sekä sitä, mitä erityisiä kirjallisteknisiä keinoja Cicero teoksessaan käyttää. Tuon myös esille, miten laaja-alainen kysymys filosofian hyväksyminen oli ja miten se liittyi moniin asioihin ja ilmiöihin roomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimukseni tuo lisävaloa siihen, miten filosofiaa alettiin hyväksyä suhteessa roomalaisen yhteiskunnan tapoihin, käytänteisiin, riitteihin, instituutioihin sekä erityisesti hieman aiemmin juurtuneisiin tieteisiin, retoriikkaan ja politiikan teoriaan. Tältä pohjalta voidaan ymmärtää paremmin sitä, miten tieteiden monikenttäisyys vaikutti tieteiden muotoutumiseen. Filosofian kohdalla tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, miten roomalainen poliittisen ajattelun ja retoriikan ideaali vaikuttivat siihen, minkälaista filosofiaa Roomassa alettiin hyväksyä kulminoivassa historiallisessa transitiovaiheessa. Taustalla vaikuttivat keskeisesti Ciceron ajattelijapersoona sekä hänen laaja kulttuurihankkeensa De oratore, joka vaikutti myöhemmin useisiin hänen omiinsa ja muiden ajattelijoiden teoksiin.fi
dc.format.extent126
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherMarcus Tullius Cicero
dc.subject.otherDe oratore
dc.subject.otherkreikkalainen
dc.subject.otherroomalainen
dc.titleKreikkalaisvaikutteiden vastaanottaminen myöhäistasavallan Roomassa : filosofian hyväksyminen Ciceron teoksessa De oratore
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201806063071
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLatinan kielifi
dc.contributor.oppiaineLatinen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3071
dc.subject.ysopolitiikka
dc.subject.ysoretoriikka
dc.subject.ysoantiikki
dc.subject.ysolatinankielinen kirjallisuus
dc.subject.ysofilosofia -- antiikki
dc.subject.ysoroomalaiset
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record