Fyysisen aktiivisuuden ja sairauspoissaolojen yhteys metsäteollisuuden työntekijöillä ja toimihenkilöillä

Abstract

Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Aiemman tutkimustiedon perusteella on pystytty osoittamaan suhteellisen heikko ja ristiriitainen yhteys sairauspoissaolojen ja fyysisen aktiivisuustason välillä. Heikentyneen terveyden ja työkyvyn on osoitettu ennustavan korkeaa sairauspoissaoloa. Nykyisin terveyden kannalta riittävän liikunnan suositukset täyttyvät yhä huonommin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko fyysisellä aktiivisuudella ja sairauspoissaoloilla yhteyttä metsäteollisuudessa työskentelevillä henkilöillä. Lisäksi tutkielmassa haluttiin tutkia, selittävätkö tietyt taustamuuttujat fyysistä aktiivisuutta. Tutkimusaineisto ja menetelmät Aineisto oli osa Terveenä työelämässä? -tutkimusta, joka on Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen toteuttama työhyvinvointiin liittyvä tutkimusprojekti. Tutkimusprojektin yhteistyöosapuolina olivat Metsä Group:in / Metsä Wood:in kaksi tehdasta. Aineistonkeruu tapahtui kyselylomakkeella. Tutkimusasetelma oli poikkileikkaustyyppinen tapaus-verrokki-tutkimus, jossa tapauksilla oli verrokkeja vähemmän sairauspoissaoloja. Aineiston analysointi tapahtui IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmalla. Analysointia tehtiin ryhmien välisten keskiarvoerojen osalta Mann-Whitneyn U-testillä ja kahden riippumattoman otoksen t-testillä. Muuttujien välistä riippuvuutta selvitettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Taustamuuttujien merkitystä lopputulosmuuttujiin analysointiin lineaarisella regressioanalyysillä. Tulokset Tapausten ja verrokkien välillä ei tässä tutkielmassa löydetty tilastollisesti merkitsevää eroa fyysisessä aktiivisuudessa, fyysisessä kuormituksessa tai maksimaalisessa hapenottokyvyssä (p-arvot > 0,050). Sukupuolten välillä ilmeni tilastollisesti merkitsevät erot miesten hyväksi fyysisessä aktiivisuudessa (p-arvo < 0,050) ja maksimaalisessa hapenottokyvyssä (p-arvo < 0,001). Työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä tilastollisesti merkitsevä ero oli fyysisessä kuormituksessa siten, että työntekijöiden kuormitus oli toimihenkilöiden kuormitusta suurempaa (p-arvo < 0,001; mean rank 100,06 vs. 43,53). Fyysistä aktiivisuutta selitti taustamuuttujista parhaiten työkyky (p-arvo < 0,010) ja maksimaalista hapenottokykyä työkyky (p-arvo < 0,010), ikä sekä sukupuoli (p-arvot < 0,001). Johtopäätökset Tällä tutkielmalla ei voitu osoittaa tilastollisesti merkitseviä eroja fyysisessä aktiivisuudessa, fyysisessä kuormituksessa tai maksimaalisessa hapenottokyvyssä tapausten ja verrokkien välillä. Kuitenkin eroja löytyi sukupuolten välillä fyysisessä aktiivisuudessa ja maksimaalisessa hapenottokyvyssä; miehet olivat naisiin verrattuna fyysisesti aktiivisempia ja heidän maksimaalinen hapenottokykynsä oli parempi. Työntekijöiden fyysinen kuormitus osoittautui toimihenkilöitä suuremmaksi. Fyysistä aktiivisuutta selitti parhaiten työkyky ja maksimaalista hapenottokykyä työkyvyn lisäksi ikä ja sukupuoli. Työkykyä kohentavat toimenpiteet ovat olennaisia yhteiskunnan, työnantajan ja työntekijän näkökulmista. Avainsanat: fyysinen aktiivisuus, fyysinen kuormitus, maksimaalinen hapenottokyky, sairauspoissaolot, työhyvinvointi, työkyky

Background and purpose Based on the research conducted earlier, it has been proved, that there is a relatively weak and contradictory connection between sickness absence and physical activity. Impaired health and ability to work have been shown to predict high sickness absence. Nowadays the requirements for the health sustaining exercise are fulfilled poorly. The purpose of this study was to investigate, whether there is a connection between physical activity and sickness absence among the people working in the forest industry. The purpose was also to explore, whether some background variables explain physical activity. Methods The data was a part of the sample of ”Healthy in working life?”-study, which is a study relating to the wellbeing at work conducted by the department of health sciences in Jyväskylä university. The co-operation parties of the research study were two factories of Metsä Group / Metsä Wood. The data collection was conducted by using a questionnaire. The study design was a cross-sectional case-control study, where cases were the ones, who had less sickness absence hours from work compared to controls. The statistical analysis was done by using the IBM SPSS Statistics 24 -program. Mean ranks between groups were analyzed with Mann-Whitney U-test and independent samples t-test. The analysis of correlation between variables was conducted with Spearman`s correlation coefficient. The significance of the background variables to the outcome variables was analyzed with linear regression analysis. Results In this study there was no statistically significant differences found between the cases and the controls in physical activity, physical strain or maximal oxygen consumption (p-values > 0.050). Statistically significant differences between genders were found in physical activity (p-value < 0.050) and maximal oxygen consumption (p-value < 0.001); men were more physically active and had higher maximal oxygen consumption values than women. Between employees and officials there was a statistically significant difference in physical strain with the employees having higher physical strain levels than the officials (p-value < 0.001; mean rank 100.06 vs. 43.53). Physical activity level was best explained by the background variable ability to work (p-value < 0.010) and maximal oxygen consumption level by ability to work (p-value < 0.010), age and gender (p-values < 0.001). Conclusions In this study no statistically significant differences were found in physical activity, physical strain or maximal oxygen consumption between the cases and the controls. However, there were differences between the genders in physical activity and maximal oxygen consumption; men had higher physical activity and maximal oxygen consumption levels than women. Physical strain within the employees was higher than within the officials. Physical activity level was best explained by ability to work and maximal oxygen consumption by ability to work, age and gender. The procedures that improve ability to work are essential from the point of view of society, employers and employees. Keywords: physical activity, physical strain, maximal oxygen consumption, sickness absence, well-being at work, ability to work