Liikunnanopettajien käsityksiä ja kokemuksia oppilaiden motivoimisesta koululiikunnassa

Kähkönen, M. 2018. Liikunnanopettajien käsityksiä ja kokemuksia oppilaiden motivoimisesta koululiikunnassa, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 78s., 4 liitettä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä ja kokemuksia liikunnanopettajilla on oppilaiden motivoimisesta koululiikunnassa. Tavoitteena oli kartoittaa, ovatko liikunnanopettajat tietoisia motivaatiosta ja motivaatioilmastosta käsitteinä sekä niihin keskeisesti vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena oli myös selvittää, millaisia pedagogisia ja didaktisia keinoja liikunnanopettajat käyttävät työssään oppilaiden motivoimiseksi liikuntaan. Lisäksi oltiin kiinnostuneita koululiikunnan erityispiirteistä oppilaiden motivointiin liittyen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi itsemääräämis- ja tavoiteorientaatioteorioista johdettu itsemääräämismotivaatiota edistävä motivaatioilmasto. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla viittä kokenutta liikunnanopettajaa. Tutkimusotteena käytettiin fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa. Tutkimuksessa pyrittiin siis selvittämään liikunnanopettajien kokemuksia oppilaiden motivoimisesta liikuntaan sekä ymmärtämään kokemusten merkityksiä opettajille. Merkityksistä tehtiin tulkintoja ja tutkittavaa ilmiötä pyrittiin kuvailemaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimukseen osallistuneet liikunnanopettajat pitivät motivaatiota erittäin keskeisenä ja tärkeänä asiana liikunnan opetustapahtumassa. Motivaatio ja motivaatioilmasto nähtiin monimuotoisena kokonaisuutena ja opetusryhmät niiden suunnassa erittäin heterogeenisinä, mikä koettiin haasteena liikunnanopettajalle oppilaiden motivoimisessa liikuntaan. Koululiikunnan erityispiirre näkyvänä ja kehollisuutta korostavana oppiaineena lisäsi tätä haastetta entisestään. Liikunnanopettajat kokivat erityisen haasteellisena motivoida murrosikäisiä oppilaita, joilla oli epävarma kehonkuva ja alhainen käsitys itsestään liikkujana. Parhaina motivoinnin keinoina liikunnanopettajat pitivät yksilöllisyyden huomioimista ja turvallisen ilmapiirin luomista liikuntatunneille. Tutkimukseen osallistuneiden liikunnanopettajien käsitysten ja kokemusten perusteella motivaation käsite ja oppilaiden motivointi koululiikuntaan näyttäytyivät pitkälti aiemman tutkimustiedon suunnassa. Myös liikunnanopettajien käyttämät motivoinnin keinot olivat suurelta osin motivaatiota edistäviä aiemman tutkimustiedon perusteella. Tästä huolimatta voidaan pohtia, toisiko syvempi teoreettinen tietotaito motivaatiosta opettajille ammattitaitoa löytää pedagogisia keinoja, joilla pystyttäisiin motivoimaan kaikkia oppilaita liikuntaan. Asiasanat: liikuntamotivaatio, itsemääräämisteoria, tavoiteorientaatioteoria, motivaatioilmasto, koululiikunta