Kouluviihtyvyys ja siihen liittyvät tekijät peruskoulussa ja toisen asteen opinnoissa
Abstract
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten peruskoulun
kahdeksasluokkalaiset (N=491) ja toisen asteen opiskelijat (N=200) viihtyivät
opinnoissaan ja mitkä eri tekijät siihen vaikuttivat. Aineisto koottiin kyselylomakkeilla
kahdessa vaiheessa. Alkumittaus tehtiin keväällä 2008, jolloin tutkittavat olivat 8.
luokalla ja uusintamittaus v. 2011–2012, jolloin he opiskelivat toista vuotta toisen
asteen oppilaitoksissa. Tutkittavista 106 osallistui molempiin mittauksiin. Suurin osa
(85,4 %) peruskoulun kahdeksasluokkalaisista viihtyi koulussa hyvin. Tytöt viihtyivät
koulussa paremmin kuin pojat, mutta toisella asteella tyttöjen ja poikien väliset erot
kapenivat. Opettajasuhteen laadun kokemus oli vahvassa yhteydessä sekä
kouluviihtyvyyteen että kouluun kiinnittymiseen. Koulussa hyvin menestyneet
viihtyivät parhaiten ja huonoimmin viihtyivät koulumenestykseltään heikommat ja
osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistuneet. Toisella asteella 90,5 % ilmoitti
viihtyvänsä hyvin. Varsinkin suhde opettajiin parani siten, että kun 8. luokalla sen
arvioi hyväksi kolme neljäsosaa, niin vastaavasti toisella asteella yhdeksän
kymmenestä koki suhteen hyväksi. Toisella asteella etenkin poikien suhde opettajiin ja
kouluviihtyvyys paranivat ja heidän uupumuksensa väheni. Sen sijaan tyttöjen usko
menestymismahdollisuuksiinsa väheni toisella asteella. Toisella asteella tutkittiin
kouluviihtyvyyden lisäksi myös kouluun kiinnittymistä. Lukiolaiset olivat
ammattikoululaisia vahvemmin kiinnittyneitä kouluun. Sosiaalinen kompetenssi selitti
voimakkaimmin suhdetta opettajaan ja se oli yhteydessä myös emotionaaliseen
kouluun kiinnittymiseen. Myös vertaisten ja kodin tuella oli yhteys emotionaaliseen
kiinnittymiseen. Mitä paremmin opiskelija viihtyi toisella asteella, sitä vahvemmin hän
myös kiinnittyi kouluun, ja mitä vähemmän uupunut opiskelija oli toisella asteella, sitä
parempaa oli kouluun kiinnittyminen. Itsetunnon merkitys oli suuri, sillä
kahdeksannella luokalla koettu itsetunto selitti parempaa kouluviihtyvyyttä ja
kouluun kiinnittymistä toisella asteella. Sosioemotionaalinen kompetenssi selitti
merkitsevästi kouluviihtyvyyttä ja kouluun kiinnittymistä, mitä voidaan pitää tämän
tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena. Vahva sosioemotionaalinen kompetenssi ennusti
kouluviihtyvyyden ja kouluun kiinnittymisen lisääntymistä toisella asteella, kun taas
keskinkertaisen tai alhaisen sosioemotionaalisen kompetenssin omaavilla nuorilla
kouluviihtyvyys ja kouluun kiinnittyminen laskivat toisella asteella. Lasten tunne- ja
vuorovaikutustaitojen vahvistaminen sosioemotionaalista kompetenssia kehittämällä
tulisi aloittaa jo varhain, sillä kouluviihtyvyys ja –viihtymättömyys olivat 8. luokalla ja
toisella asteella kehittyneet jo varsin pysyviksi ominaisuuksiksi.
Main Author
Format
Theses
Doctoral thesis
Published
2018
Series
Subjects
ISBN
978-951-39-7429-9
Publisher
University of Jyväskylä
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7429-9Use this for linking
ISSN
0075-4625
Language
Finnish
Published in
Jyväskylä studies in education, psychology and social research