Sydänkuntoutujien näkemyksiä minäpystyvyydestä

Minäpystyvyys on Albert Banduran kehittämä käsite, joka on osa sosio-kognitiivista teoriaa. Tämä pro gradu -tutkielma tutkielma on osa Jyväskylän yliopiston, Kelan sekä Kuntoutus Peurungan yhteistä tutkimushanketta (2015-2019). Tässä tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, millaisia näkemyksiä sydänkuntoutujilla on minäpystyvyydestä etäkuntoutuksen alussa. Tutkimuksen aineistona oli seitsemän ryhmähaastattelua, tutkittavina oli yhteensä 65 sydänkuntoutujaa. Aineistona oli 396 min haastattelua, joista kertyi 283 A4 sivua litteroitua tekstiä. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin sisällönanalyysillä. Apuna aineiston luokittelussa käytettiin ATLAS.ti sisällönanalyysiohjelmaa. Sisällönanalyysi tehtiin aineistolähtöisesti, jolloin teemat nousivat esiin aineistosta. Sisällönanalyysissa nousi esiin viisi eri minäpystyvyyden pääteemaa: Liikuntaan-, teknologiaan-, sydänsairauteen- ja oireisiin liittyvä minäpystyvyys sekä uni ja terveelliset elämäntavat. Tutkittavat kuvasivat sydänsairauden vaikuttaneen päivittäisiin toimiin sekä epätietoisuuden olevan este liikunnan harrastamiselle. Teknologian käyttöön liittyvään minäpystyvyyteen vaikutti aiempi teknologian käyttö sekä vertaistuki. Oireisin liittyvään minäpystyvyyteen liittyi epätietoisuus oireista sekä pelko. Tiedon puute vaikutti minäpystyvyyteen negatiivisesti. Liikkumiseen liittyvät minäpystyvyyden kokemukset nousivat aineistosta esiin eniten. Minäpystyvyyttä liittyen sydänkuntoutukseen ja etäteknologiaan ei ole tutkittu aiemmin, joten tulokset tuovat uutta tietoa sydänkuntoutujien minäpystyvyydestä, mutta kokemukset eivät kuitenkaan ole ole yleistettävissä. Minäpystyvyyttä tulisi tutkia lisää tällä asiakasryhmällä.