Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorJoutsen, Elina
dc.date.accessioned2018-03-16T18:48:49Z
dc.date.available2018-03-16T18:48:49Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1862217
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57340
dc.description.abstractEukleides Aleksandrialainen oli kreikkalainen matemaatikko, joka loi noin 300 eaa. euklidisen geometrian. Hän julkaisi euklidisen geometrian perustana olevat aksioomat ja perusolettamukset teoksessaan Alkeet. Eukleideen teos on säilynyt koulujen geometrian opetuksen pohjana jopa 1800–luvulle asti. Päälähteenä tutkielmassa on käytetty Eukleideen teoksen Pekka Aschanin suomennosta ja sen nykysuomennosta kommentteineen, jonka on toimittanut Lauri Kahanpää teoksessa Alkeet, Kuusi ensimmäistä kirjaa eli tasogeometria. Tutkielma tarkastelee Eukleideen muodostamaa teoriaa. Tavoitteena on ratkaista neljä vaativaa ympyrän ja kolmion välistä ongelmaa Eukleideen teorian pohjalta. Eukleideen aksioomajärjestelmä perustuu viiteen aksioomaan, joiden perusteella geometria pyritään määrittelemään täydellisesti. Alussa esitellään aksioomajärjestelmän kannalta tärkeät yleiset käsitteet, minkä jälkeen kerrotaan lyhyesti aksioomajärjestelmästä ja sen vaatimuksista sekä esitellään Eukleideen viisi aksioomaa. Tutkielman tärkein teema on tarvittavan euklidisen teorian kokoaminen geometristen ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkielman seuraavassa vaiheessa tarkastellaan kolmioiden ja ympyröiden geometrisia ominaisuuksia. Lisäksi esitellään kyseisten ongelmien ratkaisemisen kannalta tarpeellisia käytännön esimerkkejä, jotka perustuvat harppi–viivain konstruktioihin. Teorian pohjalta ratkaistaan näamä neljä ongelmaa: annetun ympyrän sisään on piirrettävä kolmio, annetun ympyrän ympäri on piirrettävä kolmio, annetun kolmion sisään on piirrettävä ympyrä sekä annetun kolmion ympäri on piirrettävä ympyrä. Tarkastelun lopuksi esitellään Eukleideen aksioomajärjestelmää nykyaikaisempi Hilbertin aksioomajärjestelmä euklidiselle geometrialle. David Hilbertin aksioomaj¨arjestelm¨a julkaistiin vuonna 1899 ja se on huomattavasti laajempi ja tarkempi kuin Eukleideen aksioomajärjestelmä. Lopuksi verrataan Eukleideen aksioomajärjestelmää Hilbertin aksioomajärjestelmään ja erityisesti tarkastellaan Eukleideen viidettä aksioomaa. Vertailun tarkoituksena on havainnollistaa Eukleideen teorian mahdollisia ongelmakohtia.
dc.format.extent1 verkkoaineisto (51 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyrighten
dc.titleEukleideen geometriaa
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201803161748
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosMatematiikan ja tilastotieteen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Mathematics and Statisticsen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineMatematiikkafi
dc.contributor.oppiaineMathematicsen
dc.date.updated2018-03-16T18:48:49Z
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4041
dc.subject.ysogeometria
dc.subject.ysoeuklidinen geometria
dc.subject.ysoaksioomat
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright