Yhteishallinta virtavesien kunnostuksissa : tapaustutkimus näkökulmien yhteensovittamisesta Korholankoskien kunnostuksessa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella yhteishallinnan (co-management) periaatteiden toteutumista Hankasalmen ja Konneveden kuntien alueella sijaitsevien Korholankoskien kunnostusprojektissa, joka toteutettiin vuosien 2009-2011 aikana. Tapaustutkimuksen muodossa toteutetussa tutkimuksessa on tarkasteltu Korholankoskien alueella vaikuttavien paikallistason käyttäjäryhmien edustajien Korholankoskiin liittämiä näkökulmia ja sitä, kuinka heidän näkökulmat on otettu huomioon kunnostuksen toteuttamisessa. Tutkimuksen näkökulma mahdollistaa kunnostuksien legitimiteettitason tarkastelun välittömästi koskiin yhteydessä olevien toimijoiden tasolla. Tutkimuksen aineiston muodostaa haastatteluaineisto, jonka olen koonnut viidestä paikallistason käyttäjäryhmän edustajalle tekemästä haastattelusta. Haastattelut ovat tehty teemahaastattelun periaatteita noudattaen vuonna 2014. Tutkimuksissa käytettyjen informanttien valikoinnissa olen käyttänyt lumipallo-otantaa. Haastatteluin kerätyn aineiston analysoinnin olen toteuttanut teoriohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että paikallistason käyttäjäryhmillä on monenlaisia näkemyksiä Korholankoskia kohtaan. Haastatteluaineisosta ilmeni, että paikalliset liittävät koskiin aineellisiin, ennen kaikkea kalastukseen liittyviä arvoja, mutta myös runsaasti aineettomia arvoja. Tulokset kuitenkin osoittavat, että paikallistason käyttäjäryhmien näkökulmat ovat suurilta osilta kunnostuksissa sivuutettu. Sen sijaan kunnostus on toteutettu ennen kaikkea kunnostajatahon näkemyksien mukaisesti. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että Korholankoskien kunnostus ei täytä yhteishallinnan periaatteita. Tulosten perusteella ongelmia yhteishallinnan toteutumisessa aiheuttaa asiantuntijatahon vastuu kunnostuksen tuloksellisuudesta, paikallistason toimijoiden passiivisuus päätöksentekoon osallistumisessa sekä puutteellinen tiedonvaihtomahdollisuus kunnostajien ja paikallistason toimijoiden välillä. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella esitän, että verrattuna perinteiseen ylhäältä alas kohdistuvaan ohjaukseen, yhteishallinnan periaatteisiin tähtäävällä luonnonvarojen hallinnalla voidaan saavuttaa taloudellista etua ja suurempaa hyväksyttävyyttä vallankäytön kohteiden keskuudessa. Lisäksi esitän, että yhteishallinnan toteutumista Korholankoskien kunnostuksen kaltaisessa luonnonvarojen hallinnassa voitaisiin edistää luomalla toimiva tiedonvälitysfoorumi käyttäjäryhmien välille.