Show simple item record

dc.contributor.advisorHahn, Judit
dc.contributor.authorKiviranta, Hanna
dc.date.accessioned2018-01-14T18:13:44Z
dc.date.available2018-01-14T18:13:44Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56712
dc.description.abstractArviointi on aihe, jota on tutkittu paljon ja joka on esillä myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Eri aikakausina vallinneet oppimiskäsitykset ovat muokanneet arvioinnin käsitettä vuosien varrella, ja tällä hetkellä oppimista ohjaavat, kannustavat ja formatiiviset palautemuodot ovat saaneet enemmän jalansijaa perinteisen summatiivisen arviointikäsityksen ohella. Kaiken kaikkiaan käsitystä oppimisen arvioinnista on lähdetty viime vuosina Suomessa muuttamaan, ja se on saanut paljon huomiota erityisesti mediassa. Varsinkin koululaisten vanhemmat sekä asiantuntijat ovat esittäneet mielipiteitään asiasta avoimesti. Koska arviointi osa kaikkien oppiaineiden opetusta, se koskettaa myös kieltenopettajia ja kaikki muutokset oppimiskäsityksessä sekä arviointikulttuurissa heijastuvat myös kielten opetukseen ja arviointiin. Vastikään käyttöön otettu, vuoden 2014 opetussuunnitelma sisältääkin muutoksia muun muassa arviointiin liittyen. Kokonaisuudessaan oppimisen arviointi on murroksessa ja tämän takia opetussuunnitelman arviointikäsityksen muutosten tutkiminen on erittäin ajankohtainen asia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä muutoksia arviointikulttuuriin ja -menetelmiin on tullut siirryttäessä vuoden 2004 opetussuunnitelmasta, vuoden 2014 opetussuunnitelmaan ja kuinka nykyinen opetussuunnitelma näkee oppimisen arvioinnin. Tämän tutkimuksen aineisto koostui vuoden 2014 ja tätä edeltäneestä vuoden 2004 valtakunnallisista perusopetuksen opetussuunnitelmista ja aineistoa analysoitiin dokumenttianalyysin menetelmin. Analyysissa kiinnitettiin huomiota kappaleisiin, jotka koskivat varsinkin kielten opetusta, arviointia sekä nykyistä oppimiskäsitystä. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset osoittivat, että uusi opetussuunnitelma tukee oppimiskäsitystä, joka näkee oppilaan aktiivisena toimijana. Analyysin tuloksena voidaan todeta, että uuden oppimiskäsityksen myötä myös arviointikulttuuria on muutettu. Lisäksi näiden kahden opetussuunnitelman vertailun tulokset ja vuoden 2014 opetussuunnitelman tarkempi tutkiminen osoittivat, että uusi opetussuunnitelma on ottanut erityisesti huomioon oppilaiden toimijuuden, oppimisen jatkuvuuden sekä arvioinnin formatiivisen luonteen, muun muassa erilaisia arviointimenetelmiä lisäämällä.fi
dc.format.extent23
dc.language.isoeng
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherevaluation
dc.subject.otherNational Core Curriculum
dc.subject.otherformative assessment
dc.subject.othersummative assessment
dc.titleStudent evaluation in the new Finnish National Core Curriculum
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201801141179
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.date.updated2018-01-14T18:13:45Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record