Koukistajajännekorjauksen postoperatiivisen kuntoutuksen kliiniset tulokset aktiivisella kuntoutuksella verrattuna modifioituun Kleinert-protokollaan : retrospektiivinen kliininen tutkimus

Abstract

Johdanto. Lukuisista tehdyistä tutkimuksista huolimatta ei ole selkeää yksimielisyyttä millainen kuntoutusmenetelmä tuottaa parhaat postoperatiiviset tulokset sormen koukistajajänneleikkauksen jälkeen. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida varhaisen aktiivisen liikkeen (early active motion, EAM) kuntoutusmenetelmän vaikutusta sormen liikelaajuuteen verrattuna modifioituun aktiiviseen Kleinert-protokollaan koukistajajännevamman postoperatiivisessa kuntoutuksessa.

Menetelmät. Keväästä 2011 syksyyn 2012 asti 19 potilasta (24 sormea) kuntoutettiin käyttämällä Kleinert-menetelmää (KR-ryhmä) ja 2012 syksystä vuoden 2015 loppuun 26 potilasta (29 sormea) kuntoutettiin varhaista aktiivista liikettä hyödyntävällä protokollalla (EAM-ryhmä). EAM-protokolla hyödynsi aktiivista, synergististä ranteen liikettä ja aktiivisen, staattisen lihastyön pitoharjoitteita, missä sormet viedään passiivisesti koukkuun ja pidetään koukussa aktiivisella lihastyöllä. Ortoosit sallivat ranteen liikkeen ja päivisin aktiivinen koukistusvoima kohdistettiin IP-niveliin. Passiivisessa Kleinert-protokollassa käytettiin dynaamista ortoosia tuottamassa koukistus sormien niveliin, lisäksi protokollaan kuuluivat aktiiviset pitoharjoitteet sekä aktiiviset ojennusharjoitteet.

Tulokset. Aktiivinen kokonaisliikelaajuus oli samanlainen ryhmien välillä sekä peukaloissa (P = 0.407) ja sormissa II-V (P = 0.459). Tulokset olivat samanlaisia ryhmien välillä myös puristusvoimassa, elämänlaadussa sekä subjektiivisessa tyytyväisyydessä lopputulokseen. DASH-tuloksessa oli tilastollisesti merkitsevä ero ryhmien välillä EAM-ryhmän eduksi (P = 0.007). Kleinert-ryhmässä tapahtui yksi (5.3 %) ja EAM-ryhmässä kolme (11.5 %) korjauksen hajoamista (p = 0.387). EAM-ryhmällä oli vähemmän kontrollikäyntejä sairaalassa verrattuna KR-ryhmään (P = 0.005).

Pohdinta. EAM-kuntoutusmenetelmä vaikuttaa tuottavaan aktiivisen kokonaisliikelaajuuden suhteen samanlaisia tuloksia verrattuna modifioituun, aktiiviseen Kleinert-kuntoutusmenetelmään vähemmillä kontrollikäynneillä lisäämättä korjauksien hajoamisen määrää. Satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia tarvitaan tulosten vahvistamiseksi.

Outcomes of active flexor tendon rehabilitation with free wrist motion com-pared to modified Kleinert regimen : a retrospective clinical study.

Introduction. There is no consensus of a rehabilitation regimen that produces the best postoperative results after finger flexor tendon repair. The purpose of this retrospective study was to compare the clinical outcomes after an early active motion (EAM) rehabilitation regimen with a modified active Kleinert regimen (KR) in patients with acute flexor tendon injury.

Methods. From spring 2011 until autumn 2012, 19 patients (24 digits) used the Kleinert regimen (KR group) and from autumn 2012 until end of 2015, 26 patients (29 digits) used the early active motion regimen (EAM group). The EAM regimen implemented active synergistic wrist motion and place-and-hold exercises. The splints were fabricated to permit wrist movement and during daytime an active flexion movement directed to IP-joints by blocking MP-joints in extension. The Kleinert regimen utilised a modified dynamic splint to produce passive flexion in finger joints with active extension and place-and-hold exercises.

Results. The active range of motion (AROM) was similar between the groups in thumbs (P = 0.407) and fingers II-V (P = 0.459). Grip strength, quality of life (QoL) and satisfaction were similar between the groups. There was statistically significant difference in the DASH score between the groups (P = 0.007) in favour of the EAM group. There was one (5.3 %) rupture in the KR group and four (15.4 %) ruptures in the EAM group (P = 0.387). There were less follow-up visits in the EAM group when compared with the KR group (P = 0.005).

Discussion. The EAM regimen with free wrist movement resulted in equivalent AROM com-pared with the modified active Kleinert regimen without a significant increase in the amount of ruptures and with smaller amount of follow-up visits. Randomized controlled trials are required to verify the results.

Keywords: flexor tendon, tendon injuries, finger injuries, early mobilization, postoperative period, rehabilitation outcome