Lukusujuvuuden kehittymisen yhteys sukupuoleen ja kronologiseen ikään

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lukusujuvuutta vuosiluokilla 2-5 suomen kielen kontekstissa ja selvittää sen kehitystä ja yhteyttä sukupuoleen ja luokkatason sisällä vaihtelevaan ikään. Tutkimus perustui Suomen Akatemian rahoittaman Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteisen SELDI-hankkeen tarjoamaan dataan, joka on kerätty itä- ja keskisuomalaisista kouluista vuosina 2013-14. Tutkittava joukko käsitti yhteensä 1102 oppilasta, joista tyttöjä oli 534 ja poikia 568. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla oppilaiden tuloksia kolmessa eri lukusujuvuutta mittaavassa testissä. Analyysissä hyödynnettiin toistomittausten varianssianalyysiä, joka toteutettiin SPSS-ohjelmistolla. Analyysi tehtiin jokaisen kolmen testin suhteen kahteen kertaan niin, että toisella kerralla keskityttiin tutkimaan sukupuolen vaikutusta ja toisella iän. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tytöt olivat poikia sujuvampia lukijoita. Erot olivat suurimmillaan nuorimpien oppilaiden joukossa ja tasoittuivat vuosiluokilla ylöspäin mentäessä. Myös ikä vaikutti lukusujuvuuden tasoon luokkatason sisällä vanhempien oppilaiden ollessa nuorempia sujuvampia lukijoita. Tulokset lukusujuvuuden yhteyksistä sukupuoleen ja ikään mukailivat johdonmukaisesti aiempaa, lähinnä englannin kielen kontekstissa syntynyttä tutkimustietoa. Testeistä sukupuolierot näkyivät selkeämmin ALLU-testissä, jossa oppilaan tuli erotella sanaketjuista yksittäisiä sanoja, kuin kahdessa muussa testissä, jotka mittasivat tekstin lukemista sekä ääneen että hiljaa itsekseen. Poikien lukusujuvuuden kehittymiseen ja sen vahvistamiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota esimerkiksi tukemalla myönteistä asennetta lukemista kohtaan ja tarjoamalla laajasti erilaisia tekstejä omaehtoisen lukuharrastuksen tukemiseksi.