Show simple item record

dc.contributor.advisorKarkulehto, Sanna
dc.contributor.authorTanskanen, Jani
dc.date.accessioned2017-12-21T20:09:49Z
dc.date.available2017-12-21T20:09:49Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1810181
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56531
dc.description.abstractTutkielma tarkastelee hulluuden nimeämistä ja nimeämisen syitä Arto Paasilinnan Ulvova mylläri -romaanin (1981) kuvaamassa maailmassa. Teoreettiselta viitekehykseltään ja menetelmiltään tutkielma on yhteiskunnallisesti ja monitieteisesti orientoitunutta kulttuurintutkimusta ja kulttuurista mielenterveystutkimusta. Keskeisimmät tutkimukselliset virikkeet ovat Stuart Hallin analyyseistä, jotka kiinnittävät huomiota erilaisuuksiin, eroihin ja toiseuksiin sekä niiden kulttuuris-yhteiskunnalliseen rakentumiseen. Keskiössä on myös Hallin ja Michel Foucault'n kautta määrittyvä näkemys vallan produktiivisesta ja kehämäisestä luonteesta. Tutkielma on artikkelimuotoinen ja koostuu johdanto- ja yhteenvetoluvusta sekä tutkimusartikkelin käsikirjoituksesta. Varsinaisena tutkimuskohteena on Paasilinnan romaani, joka myös asetetaan suhteeseen julkaisuajankohtansa ja muun hulluutta tematisoivan kotimaisen kaunokirjallisuuden kanssa. Lisäksi tutkielman johdanto- ja yhteenvetoluku käsittelee romaanin aikalaisvastaanottoa sekä yleisemmin hulluutta ilmiönä. Tutkielma osoittaa, että Ulvovassa myllärissä sen päähenkilön Gunnar Huttusen hulluksi nimeämisen taustalla on useita sosioekonomisia, kulttuurisia ja diskursiivisia tekijöitä. Kyse ei ole vain mielenterveydentilan toteamisesta, vaan muunkinlaisen toiseuden rekisteröimisestä ja kielentämisestä. Hulluuden nimeämisen vaiheet Ulvovassa myllärissä valaistuvat siten, että romaani ei yksilöi niitä, jotka ensimmäisinä nimeävät mylläri Huttusen hulluksi – siten nimeämisen prosessissa on osallisena koko yhteisö. Samalla romaani kuitenkin korostaa kylän sosioekonomisesti merkittävässä asemassa olevien jäsenten roolia. Heidät romaani jäsentää ”mahtimiehiksi”, ja heillä on yhteisössään hegemoninen valta-asema, johon kytkeytyy myös sukupuoli. Kun Gunnar Huttunen käsistään taitavana, voimakkaana, elinvoimaisena ja isokokoisena miehenä edustaa sellaisia ihanteita, jotka on kulttuuris-diskursiivisesti mielletty maskuliinisiksi, ”mahtimiehet” kokevat hänet oman maskuliinisuutensa uhaksi. Tutkielma nostaa Huttusen hulluksi nimeämisen keskeisimmäksi syyksi hänen poikkeavuutensa, joka uhmaa kulttuurista järjestystä. Samalla tutkielma muistuttaa poikkeavuuden suhteellisuudesta ja problematisoi fiktiivisen yhteisön tavan tarkastella hulluutta ylihistoriallisena ilmiönä aikuisuuden ja ihmisyyden vastakohtana. Olennaista on sekin, että Huttusen hulluksi ja oudoksi nimetessään yhteisö samalla määrittää itseään ja ihanteitaan, sekä se, että kyläläiset projisoivat itseensä kohdistuvia pelkoja Huttuseen. Tutkielma myös huomioi, että romaanin maailmassa erilaiset tiedonmuodot ja diskurssit risteävät siten kuin muun tutkimuksen mukaan todellisuudessakin. Lisäksi romaanin kuvaama hulluus hahmottuu tutkielman luennassa vuorovaikutuksellisena luokkana ja kehävaikutuksen alaisena ilmiönä.fi
dc.format.extent2 verkkoaineistoa (79, 20 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherPaasilinna, Arto
dc.subject.otherPaasilinna, Arto
dc.titleHulluksi nimetty Huttunen : kulttuurintutkimuksen näkökulmia hulluksinimeämiseen Arto Paasilinnan Ulvovassa myllärissä
dc.title.alternativeKulttuurintutkimuksen näkökulmia hulluksinimeämiseen Arto Paasilinnan Ulvovassa myllärissä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201712214865
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKirjallisuusfi
dc.contributor.oppiaineLiteratureen
dc.subject.methodTapaustutkimus
dc.date.updated2017-12-21T20:09:50Z
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi304
dc.subject.ysokirjallisuudentutkimus
dc.subject.ysokaunokirjallisuus
dc.subject.ysonimittely
dc.subject.ysomielenterveyshäiriöt
dc.subject.ysohulluus
dc.subject.ysopoikkeavuus
dc.subject.ysostereotypiat
dc.subject.ysotoiseus
dc.subject.ysososioekonomiset tekijät
dc.subject.ysovallankäyttö
dc.subject.ysomielenterveys
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrightsPääsyä osaan aineistoa on rajoitettu. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston <a href="https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat">arkistotyöasemalta</a>.fi
dc.rights.accessrights<br><br>Part of the work has restricted access. Therefore the material can be read only at the archival <a href="https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities">workstation</a> at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials.en
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail
Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record