Ilmastopolitiikka: monien vai harvojen politiikkaa? : diskurssianalyyttinen tutkimus Suomen ilmastolaista, kuntien asiakirjoista ja asiantuntijahaastatteluista paikallistason näkökulmasta

Tämän tutkimuksen lähtökohtana on keskustelu siitä, voidaanko demokratialla saavuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaadittuja ympäristöystävällisiä ratkaisuja vai ei. Ympäristöystävällisten ratkaisujen saavuttamiseksi on ehdotettu demokratian kehittämistä ja verkostomaista uutta hallintaa, mutta myös demokratian rajoittamista. Tämän tutkimuksen tarkoitus onkin selvittää, miten paikallistaso mieltää ilmastopolitiikan piirin ja luonteen: vaatiiko ilmastopolitiikka laajaa osallistamista tai osallistumista? Osallistamisen ymmärrän laajasti julkishallinnon sen ulkopuolisiin toimijoihin kohdistamiksi toimiksi toimijoiden osallistumiseksi. Tutkimusta taustoittavat paikallisen tason, demokratian, asiantuntijavallan, deliberatiivisen demokratian ja uuden hallinnan näkökulmat ilmastonmuutokseen vastaamisesta. Tutkimuksen aineistona toimii lakitekstejä, kuntien ilmastopoliittisia asiakirjoja sekä kuntien viranhaltijoiden tutkimushaastatteluja. Aineiston analysointimenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysia. Tutkielman tulokset osoittavat, että paikallistason näkökulmasta ilmastopolitiikka näyttäytyy alana, joka vaatii laajaa osallistamista ja osallistumista. Osallistaminen käsitetään paikallistasolla monin eri tavoin. Osallistaminen voidaan liittää ilmastopolitiikan suunnitteluun, toteutukseen tai hyväksyntään, ja osallistamiskeinoiksi käsitetään laajasti erilaiset keinot ylhäältä alaspäin suuntautuvasta tiedottamisesta vastavuoroiseen kanssakäymiseen kunnan ja hallinnon ulkopuolisten toimijoiden välillä. Toimijoissa nähdään ääripäät – aktiiviset ja passiiviset –, kun taas toimijat ääripäiden välillä häivytetään. Toisistaan poikkeavista diskursseista kuntien välillä ja yksittäisen kunnan sisällä voidaan päätellä, että osallistaminen ei ole vakiintunut käytäntö kuntien ilmastopolitiikassa. Kuitenkin diskurssit paljastavat, että osallistamista ilmastopolitiikassa pidetään tärkeänä erityisesti ilmastopolitiikan hyväksyttävyyden ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tutkimustulosten perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, saadaanko juuri osallistamalla kansalaiset tekemään ilmastoystävällisempiä valintoja.