"Oppilaat ovat turvallisia, koska lapsi ei saa lyötyä niin kovaa kuin aikuinen" : viidesluokkalaisten käsityksiä turvallisuudesta

Abstract

Tutkimuksen teon lähtökohtana oli fenomenologinen etnografia, jossa tutkitaan yhden luokan oppilaiden omia käsityksiä turvallisuudesta. Aineistoa kerättiin opettajahaastattelulla, havainnoinnilla ja teematunnilla, jossa oppilaita pyydettiin kirjoittamaan omia käsityksiään turvallisuudesta. Tarkoituksena oli ensisijaisesti luoda etnografia ottamalla selvää, mitä lapset tarkoittavat turvallisuudella. Toissijainen tarkoitus oli vaikuttaa mahdollisimman vähän tutkimuskohteisiin. Tutkimuksella haluttiin selvittää tietyssä hetkessä lasten aito palaute, josta voisi ymmärtää, mitä lapset tarkoittavat turvallisuudella mahdollisesti toisin kuin aikuiset. Lapset hahmottelevat turvallisuutta monella tasolla käytännönläheisestä ja fyysisestä turvallisuudesta psyykkiseen ja mentaaliseen turvaan. Yksi epätyypilliseltä vaikuttava tulos oli väkivallan määrän yhteys turvallisuuteen. Tulosten käsittelyä ohjasi Lauri Rauhalan ihmiskuvaan liittyvät teoreettiset käsitteet ja turvallisuutta sekä rauhaa käsittelevät artikkelit, joiden kohderyhminä olivat päiväkodin ja alakoulun oppilaat sekä yliopiston sosiaalityön opiskelijat. Lisäksi tutkimusprosessissa nousi tarpeelliseksi hermeneuttisen tutkimusmallin hyödyntäminen, jossa ikään kuin hermeneuttisella kehällä palattiin toistuvasti tutkittavan kohteen analysointiin. Tarkoituksena oli tuottaa laaja-alaisia oivalluksia.

The basis of the study was to build a phenomenological ethnography to research the ideas of safety and security of pupils in one elementary school class. Research data was collected through a teacher interview, observation in class and a themed lesson, where pupils were asked to write about their ideas of safety. The primary purpose of the study was to construct an ethnography where pupils have written what they mean about security. Secondary purpose was to have the least amount of influence on the subjects. The aim was to get genuine feedback from pupils so it could be understood what they mean about safety in a way possibly different to the adults. The children outline safety on many levels from practical and physical security to psychological and mental safety. One seemingly atypical outcome was the connection of the amount of violence to safety. The study of the results was guided with theoretical concepts of Lauri Rauhala about human nature and articles concerning safety and peace where the target groups were children of a day care center, elementary school pupils and university social work students. Furthermore, it became necessary in the research process to utilize a hermeneutic model of research, where the iteration of analysis as if on a hermeneutic circle was to produce wide-ranging insights.