Show simple item record

dc.contributor.advisorKustaa H. J. Vilkuna
dc.contributor.authorKauhanen, Tuija
dc.date.accessioned2017-09-09T15:17:38Z
dc.date.available2017-09-09T15:17:38Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1722066
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/55297
dc.description.abstractSuomalainen yhteiskunta oli muutoksessa 1800-luvun lopulla, jolloin maan teollistuminen ja kaupungistuminen alkoivat. Maaseudulta kaupunkiin muuttanut tilaton väestö tarvitsi vanhojen lähisuhteidensa tilalle uusia sosiaalisia verkostoja samalla kun siirtyminen palkkatyöhön loi mahdollisuuden uudenlaiselle vapaa-ajan toiminnalle. Näitä tarpeita täyttämään perustettiin fennomaanisen ihanteen pohjalta toimineita järjestöjä, jotka olivat yläluokan johtamia ja joiden tarkoituksena oli tarjota rahvaalle sivistävää huvitoimintaa. Tutkin pro gradu -työssäni keskisuomalaisia yhdistyksiä – naisyhdistystä, vapaapalokuntaa, raittiusseuraa, nuorisoseuraa ja työväenyhdistystä – niiden vuosina 1880–1905 järjestämien huvitapahtumien näkökulmasta. Tutkin sitä, kuinka paljon kukin yhdistys huvitapatumia järjesti, millaista ohjelmaa tapahtumissa tarjottiin ja yhdistysten välisiä eroja huvien suhteen. Lisäksi tutkin sitä, miten yhteiskunnassa vallinneet hierarkiat ja normit vaikuttivat huvitoimintaan sekä sitä, mikä oli huvien ja ajan yhteiskunnallisten muutosten suhde. Jyväskylässä eniten huveja järjesti vapaapalokunta, joka leimautui kaupungin huviyhdistykseksi. Maaseudulla taas eniten huveja järjesti nuorisoseura, jonka onnistui ensimmäisenä vakiinnuttaa toimintansa maaseutupitäjissä, joissa yhdistysten keskinäinen kilpailu oli kovaa. Maaseudulla huveja järjestettiin eniten kesäkuukausina, jolloin Jyväskylän seminaarilaiset ja sivistyneistö tulivat maaseutupitäjiin lomaviettoon. Kaupungeissa huveja järjestettiin eniten syys- ja talviaikaan. Huvien ohjelmisto oli harkitussa suhteessa sivistävää ja huvittavaa, koostuen esimerkiksi musiikista, tanssista, esitelmistä, puheista ja runoista. Eniten huvittavaa ohjelmistoa tarjosivat vapaapalokunta ja työväenyhdistys, kun raittiusseura taas pitäytyi vakavassa ohjelmistossa. Järjestöt eivät onnistuneet pyrkimyksessään yhdistää säätyjä huvitapahtumien avulla, vaan huvielämä oli kahtiajakautunutta, jolloin rahvas ja säätyläistö huvittelivat erillään. Säätyhierarkiat näkyivät huvielämässä esimerkiksi suhtautumisessa tanssiin ja alkoholiin, joiden molempien nähtiin olevan vahingollisia rahvaalle, mutta säätyläistön parissa niitä pidettiin kulttuuriharrastuksina. Samoin huveissa näkyivät myös sukupuolihierarkiat, jotka rajoittivat naisten osallistumista huvitilaisuuksiin. Vuonna 1899 alkaneet venäläistämistoimet pakottivat säätyläistön ottamaan rahvaan mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan – vastustamaan koettua sortoa lakoilla ja adresseilla. Työväestö pääsi ensi kertaa vaikuttamaan poliittisesti, mikä antoi sille tilaisuuden tiedostaa oman asemansa yhteiskunnassa. Vuoden 1905 suurlakko muutti lopullisesti säätyjen välisiä voimasuhteita ja nosti työväestön omaehtoiseksi toimijakseen, jolloin myös sen vapaa-ajanvietto irtautui säätyläistön ohjailusta.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (106 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherhuvitapahtumat
dc.subject.otherkansalaisjärjestöt
dc.subject.othernuorisoseura
dc.subject.othervapaapalokunta
dc.subject.othernaisyhdistys
dc.subject.othertyöväenyhdistys
dc.subject.otherraittiusseura
dc.subject.otherkansalaisyhteiskunta
dc.subject.other1800-luku
dc.title"Virkistykseksi sekä ruumiille että sielulle" : yhdistysten huvitoiminta ja kansalaisyhteiskunnan synty Keski-Suomessa 1880-1905
dc.title.alternativeYhdistysten huvitoiminta ja kansalaisyhteiskunnan synty Keski-Suomessa 1880-1905
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201709093691
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen historiafi
dc.contributor.oppiaineFinnish Historyen
dc.date.updated2017-09-09T15:17:39Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi3031
dc.subject.yso1800-luku
dc.subject.ysohuvitilaisuudet
dc.subject.ysovapaa-ajantoiminnat
dc.subject.ysokulttuuriharrastukset
dc.subject.ysokansalaisjärjestöt
dc.subject.ysonuorisoseurat
dc.subject.ysopalokunnat
dc.subject.ysonaisjärjestöt
dc.subject.ysotyöväenyhdistykset
dc.subject.ysoraittiusseurat
dc.subject.ysovapaa sivistystyö
dc.subject.ysokansalaisyhteiskunta
dc.subject.ysosääty-yhteiskunta
dc.subject.ysohistoria
dc.subject.ysoJyväskylä
dc.subject.ysoKeski-Suomi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record