Kohtaamisia : yhteistoiminnan rakentuminen pariterapian reflektiivisten prosessien muutoskohdissa

Pro gradu -tutkielmassa tarkastelimme vuorovaikutustutkimuksen keinoin, miten yhteistoiminta rakentui hetki hetkeltä pariterapian reflektiivisten prosessien muutoskohdissa. Käyttämämme aineisto koostui Jyväskylän yliopiston Relationaalinen mieli -tutkimushankkeen yhteydessä kerätyistä videoidusta pariterapiaistunnoista. Kävimme läpi 62 videoitua pariterapiaistuntoa ja valikoimme niistä yhdeksän reflektiivisten prosessien aikaista muutoskohtaa. Muutoskohtina käsittelimme sellaisia reflektiivisen prosessin aikana esiintyneitä vuorovaikutusepisodeja, joihin sisältyi näkyviä vuorovaikutusresponsseja kummaltakin asiakaspariskunnan osapuolelta. Kehitimme monitoimijaisten vuorovaikutusepisodien litterointiin ja analysointiin uuden sovelluksen, jossa huomioidaan vuorovaikutuksen multimodaalisuus. Reflektiivisten prosessien muutoskohtien analyysi jakautui neljään osa-alueeseen. Ensin tarkastelimme muutoskohtien kielellisiä sisältöjä. Toiseksi tutkimme, miten sekventiaalisuus rakentui muutoskohdissa. Kolmanneksi selvitimme, miten osallistujien osallistumisasteet vaihtelivat muutoskohtien aikana. Neljänneksi havainnoimme, miten osallistujat asennoituivat toisiaan ja kerrontaa kohtaan muutoskohtien aikana. Tutkimuksessa havaitsimme, että terapeuttien kielelliseen ilmaisuun reflektiivisten prosessien muutoskohdissa sisältyi paljon subjektiivisia, hypoteettisia ja positiivisia arvioita asiakkaista sekä pohdintaa asiakkaiden voimavaroista. Terapeutit myös kierrättivät puheessaan asiakkaiden käyttämiä ilmauksia. Reflektiivisyys ilmeni muutoskohtien sekventiaalisessa rakenteessa siten, ettei terapeuttien kerrontaan sisältynyt ajallisesti eteneviä ilmauksia, vaan kerronnassa toistettiin jo aiemmin sanottua ja arvioitiin sitä. Tutkimuksen keskeiset löydökset liittyivät muutoskohtien aikana tapahtuneisiin osallistumisasteiden ja asennoitumisten vaihteluihin. Tutkimuksessa havaitsimme, että reflektiivisten prosessien muutoskohdissa asiakkaat eivät ole passiivisia kuuntelijoita, vaan he pyrkivät kohtaamisiin toistensa kanssa ja osoittavat asennoitumistaan kerrontaa kohtaan näkyvillä vuorovaikutusresponsseilla. Terapeuttien ja asiakkaiden osallistumisasteiden ja asennoitumisten muutokset eivät olleet sattumanvaraisia, vaan ne liittyivät johdonmukaisesti puhujanvaihdoskohtiin, kerrontaa arvioiviin kohtiin sekä kerronnallisiin huippukohtiin. Reflektiivisten prosessien aikaisia kerronnallisia huippukohtia sekä asiakkaiden välisiä kohtaamisia voidaan pitää yhteisymmärrystä lisäävinä terapeuttisina muutoskohtina.